Julkaistu    |  Päivitetty 
Antti Willman

Rantakylä-Utra-osayleiskaavasta

Joensuussa parasta kaupunkisuunnittelua edustavat vesistöjä myötäilevät rantaraitit. Ne innostavat liikkumaan tai rauhoittumaan.

Rantaraitti sisältyi virkamiestyönä tehtyyn ehdotukseen Rantakylä–Utra-osayleiskaavaksi. Ehdotus tuli päätettäväksi Joensuun kaupunkirakennelautakuntaan kesäkuussa 2019.

Kaavaehdotuksessa esitettiin luonteva rantaraitti Utran saarilta keskustaan päin aina nykyisen asutuksen läpäisevään puistolinjaan Jukolankatu–Pielisjoki (Puronsuu) saakka.

Rantaraittilinjaus oli tehty Pataluodonpuistosta itään jalankulku- ja pyöräilyreittinä ja siitä länteen ulkoilureittinä. Ulkoilureitit vaativat vähemmän huoltoa kuin jalankulku- ja pyöräilyreitit.

Vastoin odotuksia kaupunkirakennelautakunta päätti hylätä tältä osin kaavaehdotuksen ja tukea vaatimuksia jokeen asti yltävistä pientalotonteista ja estää näin rantaraitin toteuttamisen.

Lähelle rantaraitin läntistä päätä tulee myös uimaranta, jonka käyttöä raitin katkaiseminen heikentää. Samoin se heikentää länsipäähän tulevien uusien kerrostalo- ja muiden asukkaiden virkistysmahdollisuuksia.

Yhtenäinen, helposti hahmotettava rantaraitti tuo turvallisuutta, onpa kulkija 5- tai 85-vuotias.

Osa tontin omistajista on ottanut yleistä rantaa käyttöönsä erilaisilla rakenteilla. Päätöksellään kaupunkirakennelautakunta tukee kyseenalaista menettelyä ja unohtaa, että lain mukaan kaavoituksella ohjataan maankäyttöä yleisen edun mukaisesti.

Maankäyttöä ei tule ohjata yksittäisten tontinomistajien edun pohjalta, vaikka se toisi väliaikaisesti poliittista hyötyä. Asemakaavassa asia on käynyt selvästi esille.

Kaupunki toimii rantojen maankäyttöä koskevissa asioissa johdonmukaisesti tukeutuen aiemmin tehtyihin päätöksiin.

Yleiskaavat ovat sisältäneet kaavaehdotuksen rantapuistot 1950-luvulta saakka, joten asia ei ole tullut yllätyksenä tontinomistajille, eikä ole vaatimuksena kohtuuton.

Jos rantaraittia ei hyväksytä kaavaan, niin siitä tulee ennakkotapaus, johon voidaan vedota jatkossa kaavoituksen yhteydessä myös muissa kuin rantarakentamista koskevissa eturistiriitatilanteissa.

Vastakkain rantaraitin rakentamisen kanssa ei ole pääosin kenenkään omistus- tai hallintaoikeus vaan kyseessä on kaupungin omistaman yleisen alueen kaavanmukainen rakentaminen.

Tämä rakentaminen on valitettavasti viivästynyt lyhyeltä matkalta, missä ranta-alueita ei ole lunastettu kaupungin omistukseen, kuten muualla on tehty.

Karjalaisessa 12.9.2018 julkaistiin äänestystulos, jonka mukaan suurin osa äänestykseen osallistuneista yli 800 ihmisestä oli kannattanut rantaviivaa noudattelevaa rantaraittia.

Kommentoi

Hae Heilistä