Julkaistu    |  Päivitetty 
Hannu Ketoharju

Salaisten neuvottelujen satoa

EU-parlamentti äänesti menneellä viikolla neuvotteluvaltuuksista komissiolle TTIP-sopimuksesta.

Neuvottelujen jatkamiselle annettiin mandaatti äänin 448–247. Asia ei noussut Suomessa uutisotsikoihin mitenkään näkyvästi, joten suuri osa kansasta ei ole kuullutkaan koko asiasta. Siis, mikä ihmeen TTIP-sopimus.

EU ja USA käyvät keskenään neuvotteluja, joita kutsutaan ”vapaakauppaneuvotteluiksi”, vaikka niissä on paljon suuremmista asioista kyse. Kaupan esteiden poistamisen lisäksi, jotka ovat varsin vähäisiä, tavoitteena on antaa yrityksille mahdollisuus päättää pitkälti maiden lainsäädännöstä. Se tapahtuisi kahdella tapaa. Yrityksille tulisi mahdolliseksi haastaa valtiot välimiesoikeuteen, jos ne katsovat menettäneensä sijoituksissa voittoja valtion toimenpiteiden vuoksi. Tämä vaikuttaisi ennakolta lainvalmisteluun.

Toinen väylä olisi ”sääntely-yhteistyö”. Se tarkoittaisi lainsäädännön erojen tasoittamista pitkällä tähtäimellä  –  olivatpa ne sitten ruokastandardeja, kemikaalien hyväksymiskäytäntöjä tai tuotantotapojen sääntöjä. Tämä tapahtuisi vähitellen, sitten kun julkinen keskustelu sopimuksesta on kokonaan laantunut. Kuluttajasuoja ja yleiset työehdot ovat heikommat Yhdysvalloissa kuin EU:ssa.

On selvää, että tähän prosessiin voivat osallistua vain suuret yritykset lakimiehineen, joten tuloksetkin olisivat niiden etujen mukaiset. Pienet yritykset jäisivät jalkoihin kilpailun kiristyessä.

Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön ETUC:n pääsihteeri Bernadette Ségol on arvostellut parlamentin hyväksymää päätöstä siitä, että se antaa edelleen suursijoittajille, ja vain heille, mahdollisuuden haastaa sellaisen politiikan, josta ulkomaiset investoijat eivät pidä.

Suomessahan tämä tarkoittaa konkreettisesti ulkomaisia kaivosyhtiöitä ja kolmea suurinta terveysalan yritystä, jotka kaikki ovat ulkomaisessa omistuksessa. Jos Suomen valtio päättäisi muuttaa politiikkaansa ja puuttua vaikkapa veroparatiisien avulla tapahtuvaan veronkiertoon, saattaisi edessä olla miljoonia maksava käräjöinti, jonka lopputulos olisi arpapeliä. Kuka virkamies tai poliitikko uskaltaa ottaa riskin?

Ongelmallista koko neuvottelujen ajan on ollut, että niitä on käyty ja käydään salassa. Tietovuotojen ansiosta niiden sisällöstä on saatu vihiä ja EU-komissio on ollut pakotettu kertomaan jotain julkisuuteen. Kansalaisjärjestöt ovat Euroopan laajuisesti keränneet kaksi miljoonaa nimeä neuvottelujen pysäyttämiseksi. Suomessa nimien keräystä on järjestänyt TTIP-verkosto. Joensuussa on toiminut oma TTIP-ryhmä, joka on järjestänyt paikallisesti nimenkeräystä ja keskustelua asiasta. http://www.vapaakauppa.fi/

Kommentoi

Hae Heilistä