Julkaistu    |  Päivitetty 
Heli Hjälm

Lieksasta esimerkkiä Joensuulle

Joensuun kaupungissa on pulaa sisäliikuntatiloista.

Savonlinnan kampuksen siirtyminen Joensuuhun lisää opiskelijoiden määrää ja liikuntatilojen tarvetta entisestään. Liikuntasaleja on onneksi tulossa uusien koulurakennusten yhteyteen.

Esimerkiksi Nepenmäen koulun liikuntasalin suunnittelussa on hyödynnetty alusta alkaen keskeisten urheiluseurojen ja -toimijoiden erikoisosaamista ja huomioitu myös muut käyttäjäryhmät kuin koululaiset.

Yleinen trendi koulurakentamisessa on, että tilat tehdään palvelemaan alueen asukkaita sekä iltakäyttäjiä. Usein kirjasto-, harrastus- ja nuorisotilat tulevat samaan rakennukseen. Koulurakennuksen tyhjäkäynti halutaan pois. Se on järkevä toimintaperiaate.

Kuntalaisten hyvinvointia ja elinvoimaa voidaan lisätä vapaa-ajanpalveluilla. Sen vuoksi kulttuuri- ja liikuntapaikkarakentaminen sekä liikuntapaikkojen kunnossapito on tärkeää.

Esimerkiksi Hammaslahden yleisurheilukenttä, jolla tehdään ikäkausiennätyksiä lajissa kuin lajissa, kaipaisi kunnostusta. Urheilusta ja kulttuurista kiinnostuneita päättäjiä istuu valtuustossa, mutta tässä taloudellisessa tilanteessa maakuntauudistusta ennakoiden, on tärkeää pitää talous tasapainossa ja saada aloitetut ja sovitut rakennusinvestoinnit valmiiksi.

Unelmia saa olla. Luistelijat ja kiekkoilijat toivovat harjoitusjäitä ja korjattua jäähallia, jalkapalloilijat tekonurmea, uimarit 50 metrin allasta. Voimistelijat toivovat palloiluhallia, jolloin urheilutalo voisi jäädä voimistelijoiden areenaksi.

Voltti- ja permantomattojen käyttöikä pitenisi, jos niitä ei tarvitsisi siirrellä aina seuraavien liikkujien tieltä pois. ”Kulttuuritalo” oli moneen kertaan ääneen lausuttu toive valtuustostrategian suunnittelupäivässä.

Toiveet voivat toteutua, kun valtuustolla löytyy tahtotila ja kaupunki löytää valtion hankerahoituksen rinnalle yksityisiä rahoittajia tai koulutusyhtymiä. Olisiko rakentamisessa mahdollista jopa kuntayhteistyö?

Karjalainen (14.9.2017) uutisoi Lieksan kaupungin ja PKO:n yhteistyömallista. Lieksaan rakennettavan 2  500 neliömetrin monitoimihallin rakennusurakan maksaa PKO, joka vuokraa sen Lieksan kaupungille. Kaupunki on luvannut ostaa hallin omakseen 20 vuoden kuluttua. Olkoon Lieksan monitoimihalli rohkaiseva esimerkki yhteistyöstä uusia liikunta- ja kulttuuritiloja suunniteltaessa.

Kommentoi

Hae Heilistä