play

Karjalaisten laulu siivitti kokoukseen kiiruhtaneita Riverian päättäjiä

Riverin päätalon eteen kerääntyi kymmenien ihmisten joukko laulamaan kulttuurikoulutuksen puolesta.

Riverin päätalon eteen kerääntyi kymmenien ihmisten joukko laulamaan kulttuurikoulutuksen puolesta. Kuva: Aimo Salonen

Aimo Salonen

Outokummun Seudun toimittajan Pasi Huttusen tiistaina julkaisema juttu Riverian media- ja tanssialojen opiskelijaoton mahdollisesta lopettamisesta sai ihmiset reagoimaan pikavauhdilla. Torstaihin puoleenpäivään mennessä koulutuksen säilyttämisen puolesta kerättyyn adressiin kertyi yli 7 000 nimeä, ja kun Riverian hallituksen jäsenet menivät puolenpäivän jälkeen kokoukseensa, heitä saatteli muutaman kymmenen ihmisen kajauttama Karjalaisten laulu.

Asiasta väännetään, ja hyvä on, että väännetään.
Hannele Autti

– Hallitus päättää asiasta tänään, mutta saa nähdä, mitä se päättää. Asiasta väännetään, ja hyvä on, että väännetään, omaan ryhmäkokoukseensa menossa ollut vihreiden Hannele Autti totesi.

Autti ei osannut arvioida, kauanko kokous kestää, koska käsiteltävänä oli pitkä lista jo ennen Outokumpu-pykälää.

Laulajien joukossa oli Outokumpuun vuonna 2004 nimenomaan tanssikoulutuksen vuoksi tullut Tomi Laurikainen, joka on 20 vuoden aikana tullut maakunnassa tutuksi monesta eri tuotannosta.

– Hienoa on, että ihmiset pystyvät aktivoitumaan tällä tavalla näin lyhyessä ajassa. Se kertoo asian tärkeydestä, Laurikainen totesi.

Hänen vieressään laulun alkamista odottanut Henry Räsänen, joukkolaulamisen ideoija, huomautti, että tuskinpa he Laurikaisen kanssa Outokummussa asuisivat, ellei siellä olisi tätä koulutusta.

– Itse olen ollut tekemisissä Riverian eli entisen Outokummun oppimiskeskuksen ja PKKY:n kanssa vuodesta 1997. Kyllähän monet asiat, vaikkapa nykymuotoinen Maarianvaaran Teatteri tai nykymuotoinen Outokummun Teatteri, olisivat jääneet syntymättä ilman noita koulutusaloja. Niillä on iso merkitys siihen, millainen verkosto on syntynyt outokumpulaisten ja kaikkien muiden välille, Räsänen sanoi.

Tomi Laurikainen (vasemmalla) ja Henry Räsänen totesivat, että tuskin asuisivat Outokummussa ilman nyt uhattuna olevaa koulutusta.

Tomi Laurikainen (vasemmalla) ja Henry Räsänen totesivat, että tuskin asuisivat Outokummussa ilman nyt uhattuna olevaa koulutusta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Räsänen heitti ajatuksen mielenilmauksesta sosiaalisessa mediassa heti tiistai-iltana. Keskiviikkona toimen ryhtyi Veera Snellman.

Tuli tunne, että ei perkule, jotain pitää nyt tehdä.
Veera Snellman

– Itse aloin eilen häsläämään tätä kasaan, kun näytti siltä, että idea oli kuihtumassa. Tuli tunne, että ei perkule, jotain pitää nyt tehdä. Ajateltiin, että joku tämmöinen performatiivinen ele sopii tälle paikkakunnalle, Snellman kertoi, ennen kun alkoi järjestellä laulajia kokoon yhdessä Tanssivan Susirajan puheenjohtajan Riikka Tolosen kanssa.

Joensuun kaupunginteatterista eläkkeelle jäänyt, katsomoissa yhä aktiivisesti liikkuva Timo Ventola makusteli Karjalaisten laulun sanoja ja totesi, että valtavan aukon Riverian kaavailemat leikkaukset maakunnan kulttuurielämään toteutuessaan jättäisivät.

– Pohjois-Karjalan tanssitaide on elänyt hyvin pitkälle juuri Outokummun opetuksen kautta. Samoinhan täällä on hyvin aktiivinen videotuotanto. Jos tämä kuvallinen media meiltä lakkaa, sitä on mentävä hakemaan jonnekin Etelä-Suomeen, Ventola pohti.

Leena Vähäkoski tuli Outokummusta mielenilmaukseen, jota Veera Snellman oli järjestämässä.

Leena Vähäkoski tuli Outokummusta mielenilmaukseen, jota Veera Snellman oli järjestämässä.

Ventolan seurassa paikalle tullut Leena Vähäkoski totesi, että Riverian hallitukselle tullut esitys edustaa koko Suomen tämänhetkistä arvomaailmaa:

– Mistä kaikesta me olemme valmiita säästämään ja mikä se säästämisen hintalappu tulee lopulta olemaan, Vähäkoski huomautti.

– Nämä alat ovat niitä, jotka ovat vetovoimaisia muualta tuleville. . Näiden alojen takia tänne tulee paljon ihmisiä, jotka ovat positiivisesti yllättyneitä siitä, kuinka hyvä meininki täällä on. Monet heistä palaavat opiskelujensa jälkeen tänne – tulevat vierailemaan tai hakeutuvat residenssiin, koska he ovat viihtyneet Pohjois-Karjalassa. Se on maakunnalle mainetekijä ja nimenomaan positiivinen mainetekijä.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta