Sairaalan perintö elää Paiholassa – "On tärkeää, että ihmiset saavat tietää, mitä psykiatrinen hoito on ollut"
Kirsti Sainola-Rodriguez (vas.) ja Anne Järstä työskentelivät aikoinaan Paiholan psykiatrisessa sairaalassa. Kuva: Henri Jumppanen
Vaikka Paiholan psykiatrisen sairaalan toiminta päättyi vuonna 2016, elää sairaalan perintö vahvasti osana Kontiolahden kunnassa sijaitsevan Paiholan kylän historiaa. Vuonna 1951 valmistunut sairaala, jota kutsutaan nykyään myös Paiholan linnaksi, seisoo edelleen vankasti Pielisjoen vehreässä rantamaisemassa.
Viime kesänä avatussa Paiholan sairaalamuseossa voi tutustua sairaalan historiaan ja päästä kurkistamaan, millaista elämä sairaalan suljettujen ovien takana oli. Paiholan kyläyhdistyksen ylläpitämä museo on avoinna kesällä lauantaisin vapaaehtoista maksua vastaan.
Museotyöryhmässä on ollut mukana kaksi sairaalassa pitkään työskennellyttä hoitajaa sekä kyläaktiivia, Kirsti Sainola-Rodriguez ja Anne Järstä. He toimivat myös kahdeksan muun vapaaehtoisen ohella museon oppaina.
– Sairaala näyttäytyi aikanaan monille ulkopuolisille suljettuna yhteisönä. Ihmiset saattoivat vain kuvitella, millainen paikka sairaala todellisuudessa oli.
Sairaalassa on esillä hoitovälineitä ja esineistöä vuosikymmenien varrelta. Kuva: Henri Jumppanen
– Ihmisethän saivat täältä apua, täällä oli paras mahdollinen hoito, mitä Pohjois-Karjalasta saattoi saada. Ajattelimme raottaa osaltamme hieman tuota sairaalan ympärille syntynyttä oletusten verhoa tämän museon kautta, Sainola-Rodriguez ja Järstä kertovat.
Sairaalan entisen juhlasalin tiloissa sijaitsevassa museossa on esillä välineitä ja valokuvia koko sairaalan historian ajalta. Samoissa tiloissa on myös Paiholan kyläyhdistyksen valokuvanäyttely, joka avaa alueen muuta historiaa ja elämänmenoa valokuvien kautta.
– Esillä on hoitotarvikkeiden ja laitteiden, kuten sähköhoitolaitteen, lisäksi myös potilaiden tekemää taidetta sekä käsitöitä. Nähtävillä on myös video, jossa sairaalan entisen työntekijät kertovat muistojaan, Kirsti Sainola-Rodriguez sanoo.
Kirsti Sainola-Rodriguezin mukaan museon perustamista edesauttoi Paiholan aluetta viime vuosina merkittävästi edistänyt kontiolahtelainen Master Yhtiöt.
– Meillä ei yhdistyksenä olisi ollut resursseja tähän kaikkeen. Master Yhtiöillä taas oli mielessään museon perustaminen alueelle, mutta heillä ei ollut sairaalan historiaan liittyvää tietoa ja taitoa.
Museossa on nähtävillä myös muun muassa potilaiden tekemiä käsitöitä. Kuva: Henri Jumppanen
– Tästä lähtökohdasta pääsimme toteuttamaan idean museosta todeksi yhdessä. Saimme esimerkiksi nämä tilat käyttöömme, Sainola-Rodriguez kertoo.
Paiholan sairaala määritti aikanaan merkittävästi Paiholan kylän kehitystä ja identiteettiä. Sairaala oli myös merkittävä työllistäjä. Anne Järstä kertoo monen kyläläisen perheen hyvinvoinnin olleen sairaalasta kiinni.
– Esimerkiksi äidit pääsivät tänne sairaala-apulaisiksi, keittiöön, pesulaan ja kaikkeen mahdolliseen. Myös monelle kylän nuorelle tämä oli ensimmäinen kesätyöpaikka, Anne Järstä sanoo.
– Ei tämä kylä olisi tällainen ilman sairaalaa. Se toi mukanaan sähköt, tiet ja työt tänne kylälle. En myöskään usko, että monesta näin pienestä kylästä on tullut yhtä monta mielenterveysalan ammattilaista kuin tältä kylältä, Sainola-Rodriguez jatkaa.
Paiholan sairaalahistorian ei kannata Järstän ja Sainola-Rodriguezin mielestä antaa painua unholaan.
– Sairaala ehti olla yli 60 vuotta osa kylän sekä koko Pohjois-Karjalan historiaa. On tärkeää, että ihmiset saavat tietää, mitä psykiatrinen hoito on ollut.
– Jos museolla on pienikin vaikutus siihen, että psykiatrisiin potilaisiin ja psykiatriaan ylipäätään suhtauduttaisiin entistä myönteisemmin tai ennakkoluulottomammin, se on tietysti hyvä asia, Sainola-Rodriguez pohtii.
Viime kesänä museossa vieraili Kirsti Sainola-Rodriguezin mukaan lähes 700 ihmistä.
Vilkkaimpia päiviä hän kertoo viime kesänä olleen niiden, jolloin läheisellä Cafe Kakkulaiturilla järjestettiin tapahtumia.
Tämä sähköhoitoon käytetty laite ei edusta enää uusinta teknologiaa. Kuva: Henri Jumppanen
Anne Järstä kertoo museossa käyneen vieraita ympäri Suomen, mutta kaukaisimmat vierailijat ovat tulleet Paiholaan Yhdysvalloista saakka.
Museossa on vieraillut myös entisiä potilaita ja heidän omaisiaan.
– Osa muistaa edelleen hoitajiaan nimeltä, vaikka hoitoajoista on jo aikaa useita vuosikymmeniä. Moni vieras myös kertoo käyneensä pihalla tuomassa potilaita, mutta he eivät silloin uskaltaneet sisälle saakka.
– Tämä on hyvä paikka vierailla ja tutustua historiaan mutta myös pysähtyä miettimään elämää, kuinka monisäikeistä se onkaan, Anne Järstä sanoo.