Self helppiä ja elämäntaitoja

Voisin väittää, että erilaisten elämäntaito- ja hyvinvointioppaiden määrä on viime vuosien aikana räjähtänyt. Kirjoja löytyy mihin tahansa ongelmaan ja mihin tahansa elämäntilanteeseen. Kirjojen avulla voi uppoutua itsensä kehittämiseen, elämäntapoihin, eri ajatussuuntiin tai jopa lapsuuden traumoihin. Löytyy kirjoja itsetunnosta, motivaatiosta, läsnäolosta, riippuvuuksista ja menestymisestä. Kirjojen valikoima on loputon.

Se, miksi tällaisia kirjoja kulutetaan yhä enemmän, johtuu varmasti monen asian summasta. Uskoisin, että ihmiset ylipäätään ovat enemmän tietoisia mielen toiminnasta, ja se mahdollistaa myös entistä valppaamman itsetutkiskelun. Näkisin myös, että nykykulttuurin suorituskeskeisyys korostaa itsensä kehittämistä, mutta synnyttää lisäksi tarpeen muille elämäntaito-kirjoille; onhan kirjoissa yksi suosittu aihe myös jaksaminen ja mielen hyvinvointi.

Moni varmasti löytää kirjoista itseni tavoin tärkeitä oivalluksia ja vaikkapa motivaatiota elämäntapamuutokseen tai tukea hankaliin tunteisiin.

On hienoa, että esimerkiksi psykoterapian ammattilaiset avaavat nyt näkemyksiään ja vinkkejään kaikkien saataville. Joskus näistä teksteistä löytää oivalluksia, joita ilman ammattilaisen esimerkkiä olisi hankala sisäistää. Kirja voi toimia myös kaverina silloin, kun elämäntilanteessa kaipaa tietoa, tukea tai motivaatiota. Joskus kirja auttaa myös pysähtymään ja tarkastelemaan omia ajatuksiaan, mitä ei välttämättä arjen kiireiden keskellä tule tehtyä.

On äärimmäinen rikkaus, että kaikenlaiseen tietoon käsiksi pääseminen on nykyään tehty suhteellisen helpoksi, ja sisältöä löytyy monenlaisille lukijoille aina tietokirja-tyyppisestä sisällöstä humoristisempaan kuvailuun. Voisi kuvitella, että oman itsensä kehittäminen on ennen kaikkea investointi itseensä, mutta myös lähipiiriin. Toivottavasti nyky-yhteiskunnan kiinnostus esimerkiksi terveitä ajatus- ja toimintamalleja kohtaan näkyy myös jollain tapaa tulevaisuudessa.

Itsensä kehittäminen ja oman toiminnan parempi ymmärtäminen ovat siis nykyään jo melkein trendejä. Ihmistä voisi kuitenkin kuvailla miljoonien palojen palapeliksi, jossa jokaisella palalla on oma funktionsa. On mielestäni ihan okei, ettei aina pysty kertomaan, miksi reagoi näin tai teki noin. On täysin ymmärrettävää olla välillä ymmärtämättä itseään, vaikka aloittaisikin aiheesta kymmenen kirjaa ja pääsisi niistä jopa kolme loppuun. Näin ainakin itseäni toisinaan lohdutan.