Sulkuventtiili

Venkuloi ja kieputti vastauksia. Vastasi kysymyksiin, jollaisia en edes ollut esittänyt. Eikä sitten vastannut niihin, joita mieheltä kyselin. Savosta oli kuulemma toinen puoli sukua. Varmaan se toinenkin?

Tietokoneen ruudulla ei ollut montakaan riviä, mutta jospa päivän mittaan saisin jotain pyöriteltyä.

Vessan lattialla oli vettä. Lavuaarin alla isompi lätäkkö. Kyykistyin tutkailemaan vuodon syytä, ja sieltähän se löytyi lämminvesiputken liittimen juuresta. Tuon kun ruuvimeisselillä pyöräytän kiinnemmäksi, niin eiköhän heitä vuotamasta, arvelin. Vaan eipä heittänyt. Hiljalleen norui vesi putkea pitkin mutkaan saakka ja harvakseen tipahteli pisara kerrallaan lattialle. Kuivasin rätillä lattian ja hain pesutaasan tipun alle.

Vesijohtoliikkeessä oli kiire. Tälle päivälle eivät ehtineet lähettää putkimiestä. Selitin puhelimessa, kuinka olin yrittänyt ruuvimeisselillä hillitä vuotoa, mutta liitin ei ollut hievahtanutkaan. Sulkuventtiili, puhelimen toisessa päässä huoliani kuunnellut tarkensi ja lupasi ”poikien” pistäytyvän huomenissa, kun muutenkin ajavat ohi työmaalle kulkiessaan.

Aamulla oven takana seisoi nuori mies. Valkoinen pakettiauto, johon oli kylkeen tekstattu isolla vesijohtofirman logot sun muut tiedot, oli parkkeerattu kadun varteen. Vein haalaripukuisen kaverin peremmälle. Pieni työkalupakki sillä oli mukana ja ledilamppu. Jotta näkisi paremmin.

– Ei tässä muuta, kun toi sulkuventtiili on vähän löystynyt.

Selvitin putkipojalle, kuinka olin yrittänyt vääntää sitä ruuvimeisselillä.

– Siihen ois pitänyt olla tämmöinen kuusiokulma, poika valisti ja näytti sormen mittaista avainta sekä kertoi, että sellaisen saisi heidän liikkeestään hankittua parilla eurolla.

Vika oli korjattu. Diagnosointi ja sulkuventtiilin kiertäminen oikeaan asentoon ja paperityöt veivät aikaa viitisen minuuttia, kun poika vielä haki autosta työmääräyslomakkeen, jonka alareunaan sain sepustaa allekirjoituksen, jolla hyväksyin tehdyn työn.

– Sitten se lasku on kohta postilaatikossa, kun auton perävalot häviävät näkyvistä, kuului loppukevennys.

Seuraavana päivänä posti toi laskun viitteellä PA-hanan kalustesulun vaihto. Asennustyön osuus laskussa oli 52,00 euroa /sis. alv, ja vaikka edellispäivänä puhelimessa tilauksen vastaanottanut henkilö oli luvannut, että ”pojat” pistäytyisivät, kun muutenkin ajavat ohi, oli laskuun lisätty sopiva korvaus tuotenimikkeellä matkaveloitus. Maksettavaa jäi sitten kaikkiaan 86,33 euroa. Seitsemän päivän nettomaksuajalla.

Mitenkähän kirjailijan planttu saisi hankittua LVI-firmalle maksettavan summan? Ei varmaan näissä fiiliksissä mitenkään, joten jätin puolivalmiin haastattelun puhtaaksikirjoittamisen sikseen, ja lähdin puutarhatöihin.