Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Tuuletusta

Seuraavaa lausetta ei pidä ymmärtää poliittisena kannanottona: että minä rakastan noita kaupunginvaltuutettuja Pekka Kukkonen (kesk.) ja Maija Kuivalainen (vas.).

Erityisen paljon ihastuin heihin joulukuun 2021 ja tammikuun 2022 kokouksissa, joissa he sanailivat ilmasto- ja metsänhoitoasioista. Muistikuvissa nuo kaksi kokousta sulautuivat yhdeksi ja erilliset sanailut jopa yhteenotoksi.

Nyt elokuun alussa, juuri ennen oman kesälomani alkua, pyysin heidät yhteishaastatteluun, jonka tulos julkaistaan Karjalan Heilissä vielä ennen kuin Joensuun kaupunginvaltuusto palaa kesätauoltaan maanantaina 29. elokuuta.

Mikä minuun sitten vetoaa noissa kahdessa poliitikossa, kepulaisveteraanissa ja vassarinuoressa?

Aitous ja valmius selvittää asiat keskustelemalla – ja myös kyky sanoa oma sanottava niin, että sitä jaksaa kuunnella.

Paljon on päättäjissä jaarittelijoita, joiden tyhjänpäiväisyydet tuskastuttavat, koska ne pitkittävät kokouksia ilman, että puheet veisivät keskustelua ja päätöksentekoa eteenpäin. Löytyy poliitikoista myös tympeilijöitä, joista aistii ylenkatseen toisia kohtaan.

Lupaavasti ei alkanut Kuivalaisen ja Kukkosenkaan yhteistyö. Kukkonen kommentoi joulukuussa Kuivalaisen valtuustouran ensimmäistä puheenvuoroa sävyllä, jonka Kuivalainen tulkitsi vähätteleväksi ja antoi kipakan palautteen, jonka lopuksi hän kehotti Kukkosta katsomaan peiliin.

Sosiaaliseen mediaankin Kukkosen lausahdus päätyi, ja tammikuun kokouksessa Kukkonen avasi, mitä hän lauseellaan tarkoitti. Kuivalainenkin piti samassa kokouksessa puheenvuoron, joka antoi uudesta valtuutetusta huomattavasti varmemman vaikutelman kuin joulukuinen neitsytpuhe.

Valtuuston puheenjohtajan Merja Mäkisalo-Ropposen (sd.) kopautettua pöytään kokouksen päättäneen nuijaniskun kaksikko oli vielä käynyt keskenään hyvähenkisen keskustelun, jota he piakkoin julkaistavassa Heilin jutussa jatkavat.

Joulukuun valtuustoa seuratessa tuli tunne, että nyt käy tuuletus: pitkän, ehkä jopa vuosikymmeniä kestäneen uran tehneiden kuntapäättäjien joukkoon tuli paljon uusia, nuoria valtuutettuja, jotka edustavat toisenlaisia maailmankuvia kuin vanhat päättäjämme.

Maija Kuivalainen, Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssin ilmastodelegaatti ja yliopisto-opiskelija, uskoo tutkittuun, vertaisarvioituun tietoon. Kukkosella on taas pitkä käytännön tuoma asiantuntemus metsänhoidossa.

– Minä en jaksa uskoa, miten nämä opit on kääntynyt niin päälaelleen, jotta kasvava ja hyvinvoiva metsä ei olisi se meidän tulevaisuus, Kukkonen ihmetteli tammikuisen Youtube-videotaltioinnin kohdassa 6.08.50. Kuivalaisen puheenvuoro alkaa samalla videolla kohdassa 5.33.30.

Kuinka hienoa olikaan saada nämä kaksi samaan lounaspöytään.

Kommentoi

Hae Heilistä