Lomaparatiisin rannoilla

Puhelimestani kaivetuissa valokuvissa näkyisi seuraavia asioita: valkeaa hiekkaa, turkoosia vettä, rannalla villisti viipottavia pikkulapsia, uimapatjoilla loikoilevaa nuorisoa, kalliorantoja, jättimäisiä hiekkalinnoja, päivettyneitä sup-lautailijoita, kapeita jokia, keikkuvia kanootteja, retkiveneitä ja laitureita. Ja kaikki tämä ihan tässä äärellään, Itä-Suomen ihmeellisessä kesässä.

Olen aina kummastellut sitä, kuinka kukaan haluaa poistua vapaaehtoisesti Suomesta toukokuun ja elokuun välisenä aikana. Toki olen viettänyt mökkijuhannusta 4 asteen lämpötilassa ja nautiskellut 12-asteisesta Höytiäisen uimavedestä viimeksi viime kesänä, mutta silti! Jos joskus, niin tähän aikaan vuodesta tämän maan kamaralla on syytä pysytellä.

Visiitti kesähelteisessä Etelä-Suomessa voi olla silmiä avaava. Tuttavan kuvailema ”kiva uimapaikka” on täkäläisittäin katsottuna lähinnä vihreä kurapuro, johon ei tekisi mieli päästää edes koiraa uimaan.

Joensuun seudun matkailuvaltiksi voisi oikeasti valjastaa nämä käsittämättömät järvet ja lammet, joissa on valkea hiekka, kirkas, uskomattoman puhdas vesi ja joiden rantoja eivät ole mökit kokonaan miinoittaneet.

Nimeltä mainiten tällaisia kohteita ovat esimerkiksi Kuorinka, Mertalampi, Aittolampi, Valkealampi sekä kymmenet muut pienet järvet ja lammet, joita tällä seudulla totisesti piisaa.

Eivätkä suurten järvien, Pyhäselän, Höytiäisen ja Pielisen, vedet yhtään häviä tässä kisassa. Näiden rannoilta löytyy lukematon määrä hiekkaisia poukamia, joissa pulahtaa. Suurilla selillä vesi voi puhtaudeltaan olla juomakelpoista. Ei todellakaan itsestäänselvää näinä maailmanaikoina, mutta meille itäsuomalaisille tarjolla yötä päivää, läpi kesän.

Minulla on jo monta kesää ollut uin aina kuin voin -periaate, ja tänä kesänä lähdin asian kanssa ihan laukalle. Autossa, repussa tai pyöräntarakalla on jatkuvasti ollut valmiina uimapuku ja pyyhe, joille on tosiaan ollut käyttöä.

On uskomatonta ja upeaa, kun aivan kotiseudulla on tällaisia järviä, lampia ja jokia, joissa voi huoleti pulahtaa uimaan koska tahansa. Joensuussa ei tarvitse kuin astella muutama sata metriä ruutukaavalta ja on Ilosaaren tai Linnunlahden hiekkarannoilla. Some-kelpoisia lomavarvas-kuvia saa napsittua niin monessa paikassa, että ensin loppuvat lomapäivät kuin uimarannat.

Jotenkin tekee mieli uskoa, että juuri näillä rannoilla muuan Runebergin mieleen pyörähti lause ei vettä rantaa rakkaampaa.