Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Juni Sinkkonen

Kaupunkipuisto kaikkien iloksi

Muutin Uppsalaan jokin aika sitten vaihto-opintojen viemänä. Yksi ensimmäisistä asioista, joka kiinnitti huomioni Uppsalassa käyskennellessäni, oli vanhojen puiden iso määrä. Nämä kaupunkinäkymää koristavat valtavat, välillä suorastaan käsittämättömän suuret puut huokuvat väkevästi historiaa, ovathan monet niistä nähneet Uppsalan vaiheita satojen vuosien ajalta.

Uppsalassa lähiluonnon määrä ilahduttaa ylipäätään. Aivan asuinsijani vierestä kulkee 1930-luvulla perustettu Gula stigen – suomeksi Keltainen polku –, joka ulottuu kaupungin keskustan liepeiltä aina eteläisempään Uppsalaan, Sunnerstan kaupunginosaan saakka.

Ulkoilureitin noin kymmenen kilometrin pituudelta riittää luonnon- ja kulttuurinystäville ihmeteltävää. Gula stigen kulkee nimittäin lähes yhtäjaksoisesti kauniiden maaseutumaisemien ja monimuotoisten luontoympäristöjen syleilyssä.

Keltaisen polun varrella näkee näin talvellakin hevosia ulkoilemassa aitauksissaan, ja kaikkina vuodenaikoina voi ihastella luonnontilaisia metsiköitä ja lintujen seurustelua keskenään. Näitä maisemia havainnoidessani en voi olla ajattelematta, kuinka upeaa olisi saada Joensuuhun samankaltainen vihreä, yhtenäinen vyöhyke niin kaupunkilaisten kuin turistienkin iloksi.

Tällä hetkellä Joensuussa vallitseva lyhytnäköinen, viheralueita jatkuvasti pois nakertava kaupunkisuunnittelu on omiaan rapauttamaan kaupungin ilmettä ja kuihduttamaan sen vetovoimaa. Se on myös melkoisessa ristiriidassa Joensuun kaupungin kunnianhimoisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa.

Tutkimusten mukaan lähiluontoa runsaasti sisältävät alueet ovat halutumpia asuinsijoja kuin betoniviidakot.

Viherympäristöjen säilyttäminen ja ennallistaminen on myös aina etu kaupunkilaisten terveydelle. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa tutkijat ovat arvioineet, että metsäkävelyt säästävät jo pelkästään mielenterveydenhoitokustannuksista 185 miljoonaa puntaa vuodessa.

Luontoympäristöillä on aina itseisarvo, mutta niillekin, joille raha ja luvut puhuvat selkeintä kieltä, pitäisi olla päivänselvää, kuinka tärkeitä viherympäristöt ovat.

Jos Joensuu haluaa pysyä elinvoimaisena ja vetovoimaisena, olisi tärkeää luoda kaupunkikuvaa, jossa luonto on vahvasti esillä. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen olisi yksi askel oikeaan suuntaan. Kaupunkipuisto liittäisi yhteen monia kulttuuris-historiallisesti ja ekologisesti merkittäviä alueita tarjoten ihmisille moninaisia virkistäytymismahdollisuuksia sekä kohottaen kaupungin yleisilmettä.

Kansallinen kaupunkipuisto Joensuuhun -kuntalaisaloitteeseen voi käydä tutustumassa ja sen voi allekirjoittaa kuntalaisaloite.fi -sivustolla.

Toivottavasti tulevaisuuden joensuulaisten arkipäivää olisivat jyhkeät vanhat puut sekä yhtenäiset, kulttuurisesti ja ekologisesti monimuotoiset alueet!

Kommentoi

Hae Heilistä