Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Tyhmiä kysymyksiä

Joensuun kaupunginhallituksen omistajaohjausjaoston päätös palauttaa kaupungintalon museointihanke uuteen valmisteluun houkuttelee leikittelemään tyhmällä kysymyksellä: voidaanko hanke vielä perua?

Joensuun valtuustoryhmät haluavat selvittää vielä kaupungintalon esteettömyyden ja toiminnallisuuden museona. Lisäksi halutaan saada museoviraston lausunto hankkeesta.

Mitä tapahtuu, jos selvittelyissä käy ilmi, että esteettömyyteen ja toimivaan museoon ei päästä ilman, että museovirasto ärähtää?

 

Tietenkään hanketta ei peruta.

Torikadulla revitään jo alas vanhoja taloja, että Korhonen Yhtiöt pääsee rakentamaan Carelicumin kortteliin uusia tiloja kaupunginhallinnolle, joka aikanaan muuttaa uusiin tiloihin. Kaupungintalo siis tyhjenee varmasti kaupunginteatteria ja Teatteriravintolaa lukuun ottamatta.

Pohjois-Karjalan museon siirtymistä pois Carelicumissa on perusteltu musiikki- ja kulttuuritalohankkeellakin. Sitähän on väläytelty rakennettavaksi korttelin keskelle, ja jos kulttuuritalo sinne oikeasti joskus rakennetaan, museon on siirryttävä alta pois.

Mutta rakennetaanko kulttuuritalo oikeasti kuten kaavoitus mahdollistaa?

 

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Helena Hulmi totesi ensi vuoden talousarviosta ja vuosien 2022–24 taloussuunnitelmasta keskusteltaessa, että hän ei usko hankkeen oikeasti koskaan päätyvän investointilistalle, vaikka kaupungin uudessa strategiassa onkin mainittu, että hankesuunnitelma tehdään vuosien 2023–24 aikana.

Hulmin epäily ei nouse aivan tyhjästä. Toisaalla tämänkin viikon Heilissä museonjohtaja Tarja Raninen-Siiskonen muistuttaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyi taidemuseon remontin kustannusarvion jo maaliskuussa 2008, ja investointilistallakin se oli muutaman vuoden, kunnes muut hankkeet ajoivat sen ohi.

Helena Hulmikin perusteli epäilyään sillä, että hankkeitahan Joensuussa riittää. Karjalan Heili kysyi kaupunginhallituksen puheenjohtajalta Juha Mustoselta (kesk.), mitä tämä ajattelee Hulmin epäilyistä.

– Tämä kulttuuritalo on tärkeä, ja vahdin erikseen, että suunnitelma tehdään, Mustonen lupasi.

 

Mustosen Heilille antaman vastauksen mukaan on puhuttu, että musiikkitalon hinta-arvio olisi 20–30 miljoonaa euroa.

– Tuleeko tämä kaupungin omaan taseeseen? Tuleeko hankkeeseen muita osapuolia, esimerkiksi Pohjois-Karjalan maakunta, muita kuntia, yksityisiä tahoja, Mustonen pohti.

Urheiluhankkeisiin rahaa on löytynyt paikalliselta yritysmaailmalta. Kiinnostavaa on seurata, kuka rahamaailman edustaja hoksaa ensimmäisenä musiikkitalon arvoilleen sopivaksi yhteistyökumppaniksi.

Kommentoi

Hae Heilistä