Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Kissa on koiran arvoinen

Marraskuun alussa maa- ja metsätalousvaliokunta totesi mietinnössään, että kissat voitaisiin ottaa samaan järjestelmään koirien kanssa, mikäli koirarekisteri todetaan toimivaksi. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että kaikki kissojen omistajat velvoitettaisiin rekisteröimään ja siruttamaan lemmikkinsä.

Mietintö oli seurausta keväällä tehdystä kansalaisaloitteesta, jossa vaadittiin kissojen tunnistusmerkintää ja rekisteröimistä sekä vapaana ulkoilevien kissojen kastroimista tai steriloimista. Aloite saavutti alle kahdessa kuukaudessa 50 000 allekirjoittaneen rajan.

Vaikka rekisteröinti ja sirutus on pakollista vasta 1.1.2023 jälkeen syntyneille koirille, ovat vastuulliset koiranomistajat ja -kasvattajat rekisteröineet lemmikkejään ahkerasti jo tähän saakka. Myös rotukissat on sirutettu rutiininomaisesti jo nyt, sillä Kissaliitto on vaatinut sitä kasvattajiltaan muutaman vuoden ajan.

Rekisteröinnin ja tunnusmerkinnän avulla lemmikki pystytään yhdistämään omistajansa tietoihin; esimerkiksi lemmikin kadotessa tunnusmerkitty ja rekisteröity eläin voi palautua kotiin parhaimmillaan heti löydettäessä. Siruttamisella ja rekisteröinnillä pyritään myös parantamaan lemmikkieläinten hyvinvointia ja ehkäisemään pentutehtailua ja eläinten laitonta maahantuontia.

Kaikkien edellä mainittujen syiden vuoksi onkin erikoista, että kissojen omistajat velvoitetaan rekisteröintiin ja sirutukseen todennäköisesti vasta jälkijunassa, vaikka toki aina parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kissa ei ole kuitenkaan koskaan ollut Suomessa lemmikkieläimenä samassa asemassa kuin koira.

Suomen eläinsuojeluyhdistysten mukaan Suomessa hylätään vuosittain yli 20 000 kissaa, joista harva palautuu takaisin omistajilleen. Tämä on valtava määrä maassa, jossa yleisen moraalitajumme mukaan lemmikkieläin on jo yksi perheenjäsenistä, johon luodaan vahva tunneside.

Suomen populaatiokissojen määriä voi vain arvailla, mutta esimerkiksi Ruokaviraston raportissa määrän arvellaan olevan alueittain nollan ja 15 000:n välillä. Populaatiot ovat ongelmallisia sekä sisäsiittoisuudesta aiheutuvien terveysongelmien että kesyttämättömyytensä vuoksi.

Sen lisäksi, että maatiaiskissoja annetaan halpaan hintaan tai ilmaiseksi harkitsemattomasti eteenpäin, myös sekarotuisten kissojen valheellinen myynti rotukissoina on yleistynyt. Niin kauan kun kaiken tämän annetaan tapahtua, meidän on turha moralisoida kulttuureja, joissa esimerkiksi koirat ovat vain hyödykkeitä tai työvälineitä.

Onneksi on olemassa myös ihania, vastuullisia ja eläimiä kunnioittavia omistajia ja kasvattajia, joiden suhteellinen määrä toivottavasti pian voimaantulevan muutoksen myötä varmasti kasvaa. Tämän myötä myös koko kissojen myyntiin ja omistamiseen liittyvä tapakulttuuri voi muuttua vähitellen modernimpaan suuntaan.

Kommentoi

Hae Heilistä