Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Matti Torvinen

Solvaava media

Some on solvaava media, sanovat Petri Laukka ja Ari Turunen teoksessaan Solvaajat, Herjaamisen hävytön historia (2020). Kirjoittajat katsovat ”nykyaikaisen someräyhäämisen” alkaneen vuonna 2006, jolloin Facebook avattiin suurelle yleisölle ja syntyi Twitter.

Pahin someräyhääjä näyttää olleen presidentti Donald Trump, siihen asti kun hänellä oli alusta jolla toimia, mutta muitakin solvaajia riittää. Lisäksi oppivat algoritmit tarjoavat jatkuvasti häiriköille uutta materiaalia. Räyhäkkäät ulostulot ovat algoritmien leipää, paljon tykkäyksiä.

Laukka ja Turunen käsittelevät solvaamisen vanhaakin historiaa, alkaen Mooseksesta, jatkuen Hitleriin ja Kekkoseen. Näiden lisäksi mainitaan esimerkiksi kovasti haukkuva entinen Italian pääministeri Berlusconi.

Mooses pelkäsi, että valloitetun maan ihmiset opettavat valloittajille iljettävät tapansa. Hitler puhui ”räävittömästi ja vihaa syytämällä”, ja ainakin varttuneempi väki tietää Kekkosen myllykirjeet, ”saatanan tunarit” muistetaan.

Koronavuotena olen seurannut naamakirjasta keskustelua Suomen hallituksen toimista. Tytöttelyä riittää, ”huulipunahallitus” myyjätytön tai kassaneidin johdolla tuntuu tekevän kaiken väärin.

Jos solvaukset olisivat nimettöminä, niitä kaikkia luulisi meidän vanhojen setien kirjoittamiksi, näyttäisi siltä, että äreät ukot eivät siedä nähdä nuorten naisten menestymistä. Mutta ei. Kyllä siellä naisetkin jaksavat solvata muita naisia.

Naisten vähättelemisellä tosin on pitkä historia, naisia on leimattu miehiä huonommiksi. Professori Pirkko Muikku-Werner on tutkinut ilkeilyä ja kiusoittelua teoksessaan Ilkeilyn kahdet kasvot (2012). Kahdet kasvot tarkoittaa, että ilkeilyn ja kiusoittelun rajaa on joskus vaikea huomata. Naisten vähättelyä nähdään monissa ilmaisuissa: miehet saattavat käyttäytyä akkamaisesti, akka tieltä kääntyköön, akkojen puheita, ja niin edelleen.

Muikku-Werner on huomannut myös, että varsin usein toisen ihmisen loukkaamista pidetään tavoitteellisena.

Kun naisille tuli mahdolliseksi vapaaehtoinen asevelvollisuus, niin jotkut tasa-arvon nimissä kritisoivat sotilasvalan kaavaa, ”lupaan käyttäytyä miehekkäästi”. Kylän parhaat vitsiniekat väänsivät, että pitäisi varmaankin sanoa että akkamaisesti. Nykyään siinä kaavassa taitaa lukea, että käyttäytyä urhoollisesti.

Miksi Marinia vähäteltäessä kassaneitiä ja myyjätyttöä käytetään haukkumasanana? Molemmat ammatithan ovat kunniallisia ja tarpeellisia. Lisäksi Marin on ehtinyt jo lukea hallintotieteiden maisteriksi, ja minne vielä ehtiikään.

Koulussa historian tunneilla kerrottiin suurmiehistä, jotka olivat lähteneet vaatimattomista oloista ja päässeet kansakunnan kaapin päälle, näitä ovat esimerkiksi Elias Lönnrot ja Aleksis Kivi. Uudemmalta ajalta muistamme edesmenneen presidenttimme Mauno Koiviston, satamajätkästä ylioppilaaksi, maisteriksi, tohtoriksi ja presidentiksi. Tämä tunnustetaan sankaritarinaksi.

Toivotaan, että pilkkaajat vielä saavat myös nuorelta pääministeriltä hattuunsa lipan!

Kommentoi

Hae Heilistä