Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Katri Hirvonen

Minusta tulee onnistuja

Minusta tulee onnistuja, julisti ystäväni kymmenkesäinen poika vailla epäröinnin häivää. Ei yrittäjä vaan onnistuja, selvensi vesseli äidilleen napakasti. Se ei epäilytä minua lainkaan, sen verran nokkela ja vikkelä viikari on kyseessä.

Nuorten kesätyöpaikat ovat kiven alla, mutta yhä useampi tarttuu tilaisuuteen poimia yksittäiset työtilaisuudet kesäyrittäjänä. Siihen on hyvä mahdollisuus, sillä nuorten yrittäjyyttä tuetaan nykyään jo kouluikäisestä saakka. Yrittäjyyskasvatukseen satsaavat miljoonasummia myös yksityiset tahot.

Tapaan työkseni aikuisuuden kynnyksellä olevia nuoria, ja näen heissä paljon onnistumisen potentiaalia. Nyt aikuisuuteen astuva sukupolvi Z syntyi online-maailmaan USB-piuha napanuoran tilalla. He pystyvät tekemään mitä vain ja milloin tahansa juuri siellä, missä heille sopii. Heidän maailmansa on monella tavalla rajaton, myös uusille ideoille.

Nuorten suhtautuminen työhön on muuttunut. Jos ennen oli selviö tavoitella vakituisen työn vakaata leipäpuuta, niin nykyään yhä useampi haluaa työltään mielekkyyttä ja vapautta päättää itse. Miksi tuhlata aikansa tylsään työhön, kun ajan voi käyttää hauskemminkin? Kuka hullu nyt töitä kesällä tekisi, parahti opiskelija, kun kannustin kesätöiden hakemiseen. Tuhtikaan tilipussi yksinään ei motivoi.

Z-sukupolven maailmankuva on hyvin erilainen kuin oman sukupolveni tuon ikäisenä, lankapuhelinajan rajoittuneessa maailmassa. Tuolloin hoettiin, että ensin koulutus ja työkokemusta, vasta sitten kannattaa yrittää yrittäjyyttä.

Uusi sukupolvi haluaa kokeilla ja päättää itse, mitä ja miten tekee. Työkokemus, eli jonkun työnantajan tapa tehdä asioita, ei kahlitse nuorten yrittäjien ajatuksia, vaan he ovat ketteriä keksimään ratkaisuja. Kunpa vain osaisimme antaa nuorten löytää oma tapansa – ja onnistua.

Yrittäjyys ei tietenkään ole ruusuilla tanssimista. Eräs yksinyrittäjä kutsui itseään nyrittäjäksi. Se kuvasti sitkeää nyhertämistä elannon eteen. Toinen yrittäjä totesi yrittäjän sosiaaliturvan olevan sosiaaliturvattomuutta. Viimeistään kulunut vuosi on tuonut julki yrittämisen karuuden. Koko elämäntyön saattaa pyyhkäistä olemattomiin mikroskooppisen pieni ulkoinen tekijä, johon taitavinkaan yrittäjä ei ole pystynyt varautumaan. Silti myös uusia mahdollisuuksia on avautunut.

Odotin vuoroani sivutieltä kuutostien liikennevirtaan. Ohi pyyhälsi rekka lastinaan upouusia henkilöautoja. Autoliikkeiden omistajaperheet kieppuvat taas syksyllä verokunkkuina. He ovat onnistujia.

Mutta voiko onnistujaksi tulla ilman kovaa tulosta? Yritystaloustieteilijöiden mielestä ei, mutta moni pienyrittäjä kokee onnistuneensa, kun saa laskut maksettua ja kapoisen patonkinsa tienattua. Miksi hän ei olisi onnistuja?

Pienestä ovat isotkin autoliikkeet alkunsa saaneet. Tarinoiden mukaan yksi syntyi puupinosta, toinen taas puupinon siirtoon rakennetusta metsätiestä.

Seuraavan menestystarinan päähenkilö saattaa olla marketin aulassa vappumunkkeja myyvä nuori. Älä kulje onnistujan ohi.

Kommentoi

Hae Heilistä