Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Sauhuttelun kipuraja

Yläkoulussa meillä oli nurkaksi kutsuttu paikka, johon tietty kessutteleva porukka lähti välituntisin käymään tupakalla. Siellä on vedetty ties kuinka monet ensimmäiset savut – kenelle siitä tuli pysyvä tapa, kenelle ei. Ja se oli oikeasti vielä sitä aikaa, kun polttaminen nähtiin jossakin määrin coolina hommana, mitä se ei enää nuorten keskuudessa todellakaan ole. Onneksi.

2010-luvulla työelämään siirtyneenä ajatus esimerkiksi työpaikoilla sisällä tupakoimisesta nykyisin tuntuu suorastaan absurdilta – sen lisäksi että siitä on koitunut terveyshaittoja, ovatko myös kaikkien vaatteet, hiukset ja sormet löyhkänneet ennen vanhaan tupakalta samoissa määrin niin, että kukaan ei ole huomannut toisten käryämistä?

Nykyisin riittää yksi yökerhossa vietetty parituntinen ja tupakkakopin ohi muutamaan otteeseen käveleminen, kun seuraavana päivänä saa laittaa koko vaatekerran pesuun.

Nuorten tupakointi vähenee tutkimusten mukaan koko ajan: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan vuonna 2018 suomalaisista nuorista eli 14–20-vuotiaista tytöistä tupakoi päivittäin enää kuusi prosenttia ja pojista 7 prosenttia. Vuosikymmen takaperin luvut olivat molemmissa ryhmissä yli kymmenen prosenttia korkeampia.

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että suomalaisten aikuisten keskuudessa tupakoinnin väheneminen näyttää pysähtyneen. Luvut eivät ole kovin korkeita – miehillä 15 prosenttia ja naisilla 13 – verrattuna esimerkiksi muuhun Eurooppaan, mutta matkaa on yhä jäljellä.

Sinänsä niin kauan kuin polttaminen ei pakota muita passiiviseen tupakointiin, kukin tehköön mitä haluaa. Aina tupakoitsija ei kuitenkaan tiedä häiritsevänsä sauhuttelullaan muitakin: esimerkiksi me Heilin toimituksessa tiedämme joka kerta, jos joku polttaa ulkona rakennuksen vieressä, sillä korvausilma tulee luonnollisesti pihalta.

Koska toimituksessa ei ole tällä hetkellä yhtään tupakoitsijaa, tästä jaksetaan purnata tiheään, ja ihan syystäkin. Passiivinen tupakointi on ikävää.

Suomessa on otettu tupakkalain mukaisesti tavoitteeksi tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppuminen vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on selvästi kantanut jo hedelmää, sillä tupakoitsijoiden määrä Suomessa on jo nyt EU-alueen pienimpiä. Savuttomuudella on myös valtavia kansanterveydellisiä ja taloudellisia vaikutuksia.

Oli hassua huomata, että esimerkiksi Wien on pullollaan tupakka-automaatteja ja jopa kokonaisia tupakkakauppoja, kun taas Lontoossa sai hieman hymähtää polttavan kaverin ilmeelle, kun hän joutui pulittamaan tupakka-askista kahdeksantoista puntaa. Suomessa ei kuitenkaan taideta olla vielä lähelläkään kipurajaa.

Kommentoi

Hae Heilistä