Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Juni Sinkkonen

Vastuullisuutta lautasella

Tänä keväänä tulee viisi vuotta täyteen siirtymisestäni vegaaniseen ruokavalioon. Monille herää vegaanista ennen kaikkea mielleyhtymä eläinperäisistä tuotteista vapaisiin ruokavalintoihin, mutta vegaaninen elämäntapa eli veganismi kattaa suuren joukon erilaisia arkisia valintoja. Johtava periaate on myötätunto muita eläviä olentoja kohtaan ja pyrkimys tämän periaatteen ohjaamaan elämään. Käytännössä se tarkoittaa kulutusvalintoja aina kosmetiikasta vaatteisiin.

Jotkut vegaanit myös edistävät muunlajisten eläinten oikeuksia aktiivisesti esimerkiksi tukemalla järjestöjä ja osallistumalla mielenilmauksiin.

Monet vegaaniseen elämäntapaan perehtymättömät ajattelevat sen olevan kieltäytymistä, kurjuutta ja luopumista. Tällainen ajattelutapa on ymmärrettävä jos ei ole itse syvemmin perehtynyt siihen, mitä veganismi voi parhaimmillaan olla.

Henkilökohtaisesti en ole kaivannut eläinperäisiä tuotteita lainkaan, ensimmäisten kuukausien juustohaikeutta lukuun ottamatta. Ja jos kaipaisinkin, tieto kasvisruokavalion ekologisista ja eettisistä vahvuuksista painaisi paljon enemmän kuin hetken makunautinto. Kasvisruokavalio kuluttaa esimerkiksi vähemmän vettä, maapinta-alaa ja on tietysti muita eläimiä kohtaan oikeudenmukaisempi kuin sekaruokavalio.

Ainoa asia, josta koen oikeastaan luopuneeni vegaaniksi siirryttyäni on silmien sulkeminen. Valtaosa ihmisistä kuluttaa muunlajisista eläimistä tehtyjä tuotteita tai muuten hyötyy eläinten hyväksikäytöstä koskaan pohtimatta toimintansa perusteita syvemmin. Toiminnan ideologinen tausta muuttuu näkymättömäksi kun siitä tulee normi ja tapa.

Vegaaneja haukutaan joskus jäykän ideologian noudattajiksi, mutta samalla suunpieksäjät unohtavat, että hekin toteuttavat tiettyä ideologiaa – sellaista, joka pitää massiivisissa mittasuhteissa jylläävää tuntevien yksilöiden hyödyntämistä ja tuhoamista normaalina asiana. Tämä ideologinen tausta voi olla vaikea kohdata jos on elänyt sen sisäistäneenä koko elämänsä.

Mielestäni on huvittavaa, että veganismin joskus ajatellaan olevan radikaalia. Omien tapojen kriittinen tarkastelu ja muuttaminen ympäröivän maailman parhaaksi on nähdäkseni varsin kohtuullista ja järkevää, eikä siinä ole kiihkon häivääkään. Niin toimivat rationaaliset, vastuuta kantavat ihmiset, joilla on kyky myötätuntoon. Uskon, että nuo piirteet asustavat aika lailla meissä kaikissa.

Kasviruokavalioon, saati kokonaisvaltaisen vegaaniseen elämäntapaan siirtyminen tapahtuu harvoin yhdessä yössä. Muutoksessa kannattaa olla lempeä itselleen.

Eläintuotteiden vähentämiselläkin ruokavaliosta on iso vaikutus. Kasvisruokavalioon pääsee helposti tutustumaan Vegaanihaasteen (vegaanihaaste.fi) avulla. Tarjolla on runsaasti tietoa, reseptejä ja tukea. Haasteesta alkoi myös oma matkani kohti uusien herkkuruokien maistelua ja vahvemmin arvojeni mukaista elämää. Ulkona syömistäkään ei tarvitse uhrata, sillä Joensuussakin on monia ajan hermolla pysyneitä ravintoloita!

Kommentoi

Hae Heilistä