Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Kati Saurula

Mitä nuoret toivovat?

Perpe-keskuksen työnsarkaa on arjen konkretia: meillä pohditaan kikkakolmosia helpottamaan jokapäiväisiä rutiineja ja luomaan omannäköistä arkea. Jokainen kyllä tietää, millaista arkea toivoisi, mutta miten päästä siihen? Meiltä tullaan tarvittaessa aisapariksi miettimään, missä kohti arki sakkaa ja keksimään kaverina keinot. Lapsiperheiden lisäksi olemme arjen pallotteluapuna nuorille.

Mutta kuka olisi nuorten arjen asiantuntija? No nuoret itse tietysti. Teimme vuoden 2019 aikana koko maakunnan laajuisen kyselyn nuorille ja nuorille aikuisille, millaisiin asioihin nuorten arjessa tarvittaisiin pohtimisapua. Nuoret kertoivat, millaista tukea he tarvitsevat kotiarkeensa, opintoihin ja vapaa-ajalle.

Kotiarjessa korostui arjen rytmin tarve. Yli 30 prosenttia vastaajista koki, että jo säännöllisen elämänrytmin tavoittaminen helpottaisi arkea. Opintoasioissa hajonta oli laajempi: eniten toivottiin keinoja oppimiseen, kuten keskittymiseen, mutta kyselystä kävi hyvin ilmi, että pelkät opiskelutekniset keinot eivät riitä. Esille nousee opintojen ja muun elämän yhteensovittamisen haaste.

Opintopolut ja eri vaihtoehdot mietityttävät nuoria paljon. Vapaa-ajan tarpeista kirkkaina ykkösinä nousevat rauhoittumisen keinojen ja palautumisajan puute. Toisaalta myös vapaa-ajan sisältöä kaivattiin; nuoret toivovat mielekkäämpää tekemistä ja sopivan harrastuksen löytämistä.

Vaikuttaakin nyt siltä, että nuoret kokevat arkielämänsä varsin kuormittavana, tai eivät löydä tässä kiivaassa arjessa omanlaisia keinoja rauhoittumiseen ja kuormituksen purkamiseen. Meidän aikuisten onkin ehkä syytä pysähtyä pohtimaan, millaisia aikuisia olemme kasvattamassa. Onko suoritustahti liian kiivasta? Kasvavatko nuoret sisäsyntyisesti tuntemaan riittämättömyyttä ja sitä kautta tyytymättömyyttä?

Entäs ne, jotka toivovat arkeen sisältöä? Nuorten palveluihin on panostettu viime vuosina ja muun muassa Nuorten Joensuu tarjoaa sisältöä, jos nuoret vain löytävät toiminnot. Koko maakunnan alueella tarjolla olevien toimintojen määrä vaihtelee alueellisesti, joten nuoret eivät ole maakunnallisesti katsottuna samanarvoisessa tilanteessa. Jotta nuorten tarvetta saataisiin kartoitettua, pitää heidän päästä se kertomaan. Palveluita kehitetään kyllä, jos vain tiedetään, mille on käyttöä. Yksi keino on tämä jatkuvasti auki oleva nuorten kysely, jonka tulokset jaetaan maakunnalliseen käyttöön.

Nuoret ovat kaiken kaikkiaan parempaa porukkaa kuin allekirjoittaneen ikäpolvi. Kalja ei juuri maistu, eikä tupakka. Kovin ovat kohteliaita, yhteiskunnallisesti valveutuneita ja halukkaita keskustelemaan, kun vain me aikuiset kuuntelisimme.

Keski-ikäiset saavat silti taputtaa itseään olalle siitä hyvästä, että on osattu kasvattaa vastuuntuntoisia nuoria. Näistä 2000-luvun nuorista voi oikeasti todeta, että onpa pojista polvi parantunut.

Kommentoi

Hae Heilistä