Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Ville Tanskanen

Kevät on saapunut

Huomasin tässä eräänä päivänä, kuinka olin kaiken tämän hälinän keskellä unohtanut jotain tärkeää. En ole varmastikaan ainoa, sillä kaikkien keskittyminen on kiinnittynyt tähän yhteen samaan asiaan. Te kaikki tiedätte, mihin viittaan. En kutsu tässä kolumnissa sitä nimeltä. En haluaisi edes tiedostaa sen olemassaoloa, mutta se on mahdotonta, koska mistään muusta ei kirjoitetakaan ja se on ihmisten tärkein puheenaihe tällä hetkellä. Mutta haluan käyttää tämän tekstin sanoakseni sen, että on elämässä muutakin. Ehkä tällainen suhtautuminen saa aikaan saman kuin Stephen Kingin Se-tarinassa. Jos Sitä ei ruoki omalla pelollaan, Se menettää voimansa ja luhistuu.

Mitä sitten olin huomannut tuona eräänä päivänä? Kauniin sinisen taivaan, joka muistutti etelän lämpimiä meriä. Kasvojani silittelevän kevyen tuulenvireen, joka ei purrut enää niin kylmäsydämisesti vaan siitä oli aistittavissa jopa lämpöä. Kuulin jokia peittävän jään risahtelevan joen avatessa silmänsä uudelle keväälle. Kevät, sen tulon minä huomasin. Ja voi että, miten hyvältä sen huomaaminen tuntuikaan. Itseni on ainakin vaikeaa vajota epätoivoon, kun ympärillämme oleva luonto kukoistaa päivä päivältä kauniimpana.

Pitää osata arvostaa näitä poikkeuksellisia aikoja. Ei pidä jäädä tuleen makaamaan vain sen takia, että tajuaa, ettei F1-kausi starttaa tai jalkapallon EM-kisat siirtyvät vuodella. Pitää soveltaa ja keksiä uutta tekemistä. Voi esimerkiksi käydä kävelemässä joenvartta pitkin. Se on erittäin kaunis, käveli siellä mihin aikaan vuodesta tahansa.

Pieni patikointireissu syrjäisillä luontopoluilla voisi tehdä poikaa erityisesti kotiinsa määrätyille ikäihmisille, joille ulkona käyskenteleminen tuo tällä hetkellä helposti pahoja katseita. F1-fani voi olla kosketuksissa oikeiden itikoiden kanssa sen sijaan, että kuvittelee päässään itikan lailla iniseviä F1-autoja. Vaikkei ulkoharrastuksista nyt innostuisikaan, kannattaa miettiä, kuinka paljon suuremmissa hypeissä tulemme olemaan, kun nämä rakastamamme lajit näkevät vihdoin vihreän valon.

Mielestäni kesämökit ovat vääristyneet. Tarkoitan tällä sitä, että ne tunnutaan usein näkevän paikkoina, jonne mennään vain olemaan sisällä, yhdessä tai yksinään. Erämiehenä tekee pahaa kuunnella kaverin tekosyitä käyttämättä jääneelle veneelle ennen kuin hänen tupakkansa hiipuu ja palaamme takaisin sisälle. Sanon etätyöläisille, että käyttäkää tilaisuus hyväksenne ja menkää mökille tekemään töitä. Viettäkää iltaa ulkoilmassa television katsomisen sijaan. Istukaa vaikka nuotion ääressä.

Meidänkin suvussamme mummo kuskattiin metsien ja vesistöjen ympäröimän idyllin keskelle ennen kuin säädökset astuivat voimaan. Siellä on mummon hyvä viettää karanteeniaan, rauhassa kevään heräämisestä nautiskellen. Meidän muidenkin pitäisi ottaa mummosta mallia ja ottaa asiat rauhallisesti, päivä kerrallaan.

Kommentoi

Hae Heilistä