Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Tuula-Liina Varis

Kunnia menee, huono maine kasvaa

Tunsin sekä iloa että epätoivoa, kun luin Karjalaisen mielipidepalstalta Joensuun kaupunginorkesterin entisen kapellimestarin, nykyisen kunniakapellimestarin Atso Almilan huudon kaupunginorkesterin puolesta.

Iloinen olin siitä, että Atso Almila huusi huutonsa, epätoivoinen siksi, että hän on kritiikissään niin kirvelevän oikeassa. Joensuun kaupunki suunnittelee todellakin ennen kokemattoman kovaa iskua orkesterillemme ja samalla koko kaupungin kulttuurimaineelle.

Suunnitelmassa ei tunnu olevan päätä eikä häntää, valtioapuakin laskeskellaan väärin perustein, kuten Atso Almila huomauttaa.

Orkesterin tärkeintä työtä, konsertteja, sekä Joensuussa että maakunnassa halutaan vähentää. Ja samaan aikaan nostetaan lipunmyyntiodotukset pilviin.

Maineikkaan ja menestyksekkään kulttuuritoiminnan kimppuun on käyty aiemminkin. Historiallisen tyhmä temppu oli pakottaa konkurssiin Joensuun Laulujuhlat, joka oli ylennyt valtion Finlandia-festivaalien joukkoon, keräsi salit ja ulkoilmalavat yleisöä täyteen.

Maakunnan lisäksi myös muualta maasta, ja oli siten hyödyksi kaupungin kaikille toiminnoille. Muistan murskaavan päätöksen hyvin, koska olin silloin Laulujuhlien hallituksessa.

Heti juhlien päätyttyä kokosi kaupungin silloinen lakimies hallituksen kokoukseen, jossa ilmoitti että festivaali on pantava konkurssiin puoleenpäivään mennessä tai muuten hallituksen jäsenet maksavat jokainen taskustaan melkoiset rahat.

Siinä jäi haavi auki kaikilta, sillä toimijoilla oli täysin toisenlainen käsitys laulujuhlien taloudellisesta tilanteesta.

Myös 20 vuotta toiminut, isot yleisöt vetävä ja koko maan mitassa kulttuurimainetta tuottanut Joensuun Kirjallisuustapahtuma sai lunta tupaan ja jäitä porstuaan, kun vuosia sen ”kotipesänä” toiminut koulutuskuntayhtymä Riveria heitti tapahtuman ulos kesäyliopiston ohjelmasta.

Mitään kunnon selitystä ei saatu. Rahasta ei voinut olla kysymys: Riveria ei ole koskaan joutunut maksamaan senttiäkään tapahtumasta, kaikki rahallinen tuki on saatu valtion taidetoimikunnan ja kulttuurialan säätiöitten avustuksista, ja viimeistä senttiä myöten se myös on käytetty tapahtuman kuluihin.

Joensuun kirjallisuustapahtuma, jolle Suomen Kirjailijaliitto muutama vuosi sitten antoi tunnustuspalkinnon yhtenä Suomen parhaista kirjallisuustapahtumista, kuitenkin elää ja sinnittelee edelleen.

Ensi syksyn ohjelma valmistuu parhaillaan. Kolmipäiväinen tapahtuma on alusta alkaen ollut yleisölle kokonaan ilmainen – ja niinpä se on vuosi vuodelta kerännyt yhä enemmän väkeä.

Pieni köyhä Kuhmo on ylläpitänyt vuosikausia hienoa, moniviikkoista kamarimusiikkitapahtumaa, pieni ja köyhä Kajaani vuosikymmenet maankuulua Runoviikkoa.

Joensuulla olisi asukasmääränsä, kokonsa puolesta ja yliopistokaupunkina mahdollisuus toimia samoin. Mikä vaivaa: tietämättömyys, kyvyttömyys vai kulttuuriviha?

Kun päättäjät ja virkamiehet tuhoavat, kulttuuriväen pitää nousta puolustamaan kulttuuria ja taidetta. Kaupunginorkesterin puolustajien nimilistat liikkeelle ja pian. Nimiä kyllä kertyy.

Kommentoi

Hae Heilistä