Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Stanley Cupin voittajista aina presidentti Niinistöön saakka

Joensuussa helmikuussa 2020 ensimmäistä kertaa pelattava Save Pond Hockey -pipolätkäturnaus on pohjoismainen tempaus, jolla halutaan herättää huomio siihen, että ilmastonmuutos heikentää talviurheilumahdollisuuksia.

Turnauksen tuotoilla tuetaan ilmastotekoja samalla, kun ihmisiä herätellään toimimaan sen hyväksi, että tämä nautinto saisi jatkua.

Suomen ensimmäinen turnaus järjestettiin talvella 2015, ja sen jälkeen se on vakiintunut ja laajentunut niin, että presidentti Sauli Niinistö on kutsunut turnauksen ideoijat jo omiin itsenäisyypäivän juhliinsa.

Pieni googlailu tuo tiedon, että viime talvena Niinistö itse pelasi joukkueessa, johon kuuluivat muiden muassa kiekkotähdet Teppo Numminen, Niklas Hagman, Jari Kurri, Ville Nieminen, Ossi Väänänen, Janne Ojanen, Sean Bergenheim sekä naisleijonien olympiamitalistit Tiia Reima ja Emma Terho.

Vastassa oli Vjatseslav Fetisovin johtama venäläisjoukkue, joka voitti ottelun 10–8. Niinistö teki kaksi maalia.

Joensuun turnauksen nimilistat eivät vielä ole selvillä, mutta Jokipojat on luvannut koota Louhelaan oman joukkueensa.

Höntsäilystä ja talvisesta ulkoilmasta nauttimisestahan tässä on kyse.

Joensuun kaupunginteatterilta joukkuetta kokoava Jaakko Tohkanen sanoo kiekkoilleensa edellisen kerran ulkona Raumalla, missä hän meni luistelemaan paikallisen koulun kaukalolle ja tuli temmatuksi mukaan peliin.

–  Pelithän muodostuu siitä, että ei tarvitse tuntea ketään. Kentälle voi mennä tuntemattomana lämimään, ja kohta on pelissä mukana yhtenä porukasta, Tohkanen kiteyttää.

–  Raumallekin tuli porukka, jossa oli eri ikäisiä 8-vuotiaasta viisikymppiseen. Ne kysyivät, että rupeetko pelaamaan.

Kun Jaakko Tohkanen aloitti Eno Jetsin juniorina, kunnassa kiekkoiltiin vielä ulkojäillä.

Niin kiekkoiltiin monella muuallakin pikkupaikkakunnalla  –  semmoisillakin, missä ei enää vuosiin ole ollut joukkuetta. Halleja kun alkoi nousta yhä pienemmille paikkakunnille, kilpasarjat siirtyivät vähitellen niihin ja hallittomien toiminta näivettyi.

Toki ilmastonmuutoskin alkoi vaikuttaa. Jäiden pysyvyyteen ei enää voinut luottaa.

Oma huikeutensa ulkopeleissä oli. Jenni Väisänenkin muistelee, kuinka pakkasessa leijaileva paistetun makkaran tuoksu loi omaa tunnelmaansa.

Omista juttukeikoistani yksi mieleenpainuvimmista on kevättalvelta 1995, jolloin OoKoo ja PoU ratkaisivat Pohjois-Karjalan III divisioonan mestaruuden Outokummun ulkojäällä 500 ihmisen edessä.

Makkara tuoksui, kiekko kolisi ja tunteet kävivät lämpiminä niin kuin ne vain Outokummun ja Polvijärven välillä voivat käydä.

Pipolätkäturnauksen englanninkielinen nimi muuten on hieno: Save Pond Hockey  –  pelastetaan Lampikiekkoilu.

Upein tunnehan tulee, jos pääsee luistelemaan lampien, järvien, jokien ja muiden vesistöjen jäille.

Kommentoi

Hae Heilistä