Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Arttu Laakkonen

Rakastan, rakastan

Uhosin taannoin, että minähän sitä poika kirjoitan mistä vaan, antakaa vain aihe. Kaveri virnisti v-maisesti ja sanoi: ”rakkaus”.

Miesporukoissa ei koskaan puhuta sellaisia, joten vastaus yllätti. Huomasin menneeni miinaan. Meinasi päästä itku. Mutta yritetään.

Rakkaus. Outo sana. Se tuntuu käyvän kuvaamaan kaikenlaisia tuntemuksia. Puhutaan ”rakastumisesta”, kun tarkoitetaan ihastumista vaikkapa toiseen ihmiseen. Toisaalta olen kuullut saman termin myös uudenlaisen hajuveden löytymisen yhteydessä (naisen suusta). Että ota siitäkin nyt sitten selvää.

”Rakastamisesta” puhutaan, kun tarkoitetaan kiintymistä. Tai siitä samasta hajuvedestä.

”Rakastatko minua”, mitä sillä tarkoitetaan? Sitäkö, että onko toinen kiintynyt? Vai sitä, että ”ethän nyt vain ota ja hylkää minua ypösen yksin kylmään maailmaan”?

En minä tästä ota selvää. Pakko lainata suita suurempia. Aloitetaan Raamatusta. Siellä sanotaan muun muassa, että rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Ja että jos rakkaus puuttuisi, sitä oltaisiin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Ja että uskosta, toivosta ja rakkaudesta suurin on rakkaus.

Komean kuuloista, mutta ei oikein selitä vielä mitään.

Otetaan maallisempi lähestymistapa. Kiistelty Jari Sarasvuo sanoi joskus radiossa jotain sellaista, että itse asiassa rakkaus ei ole tunne, vaan päätös. Päätös siitä, että tämä on hyvä ja tämän kanssa pysyn, vaikka ei joka päivä makialle maistuisikaan.

Kuulostaa tavallaan ihan järkeenkäyvältä, tällaiselle putkiaivolle. Mutta ei silti oikein tuntuisi riittävän.

ette muuten usko, minkälaista soopaa netistä löytää hakusanalla ”rakkaus”.

Esimerkiksi Väestöliiton sivuilla aihetta käsittelevä artikkeli alkaa jämerällä ja tyhjentävällä lauseella: Kaikilla on perustarve löytää yhteys kokonaiseen itseen sekä löytää itsensä rakastettavana ja rakastumiskykyisenä. Jotta mitenkä?

Kryptistä, mutta ei läheskään hurjinta, mitä rakkauden syvintä merkitystä etsivä netistä löytää. Huh huh.

Näyttää vähän siltä, että rakkaus (sanana) tarkoittaa juuri sitä, mitä sen käyttäjä sattuu sillä hetkellä sen haluavan tarkoittaa. Rakkautta lapsiinsa, puolisoonsa ja niin edelleen. Vähän eri asioita, vaikka ne saman sanan alle niputetaankin.

Ehkä parempi niin. Jos tuota asiaa kuvaavia sanoja olisi vielä enemmän, ei niistä ottaisi enää tolkkua se Sarasvuokaan.

Sovitaanko siis, että rakkaus tarkoittaa kiintymystä, sitoutumista, solidaarisuutta ja sen sellaisia asioita. Plus jokainen voi valita sille myös muun tarkoituksen.

Se, mitä se minulle tarkoittaa, jääköön nyt tässä analysoimatta. Aion käyttää sitä jatkossakin yhtä harkiten ja/tai huolimattomasti kuin tähänkin saakka.

Noin. Siinähän sitä tulikin, tekstiä rakkaudesta. Ja kun kerran päätoimittaja kelpuutti lehteenkin, lienen säilyttänyt kasvoni kaveriporukassa. Vai menikö liian hempeäksi? Voi kielo.

Kommentoi

Hae Heilistä