Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Anne Vänskä

Hyvää ei ole ilman ihmisiä

Thomas Edison on todennut, että aika on lopulta jokaisen ihmisen ainut pääoma ja se asia, jota on vähiten varaa hukata tai hävittää. Onko kyse siis siitä, mitä kukakin pitää ajan hukkaamisena tai kuinka paljon kenelläkin on sitä omasta mielestään varaa hukata?

Yhden mielestä on ajan haaskausta löhötä sohvalla elokuvia katsellen. Toinen paheksuu kallista koiraharrastusta; matkustetaan satoja ja tuhansia kilometrejä vain pari kierrosta näyttelykehässä pyörähtääkseen. Joku ei voi käsittää miksi karjua raudan nousua kuntosalilla, kun luonnossakin riittäisi oksia leuanvetoon. Näin toisen silmin.

Entä oma arvomaailma, mitä jokainen itse omassa elämässään pitää tärkeimpänä pääomana? Muuttuvatko arvostukset iän myötä?

Nainen kun tulee tiettyyn ikään, hän alkaa pohtia asioita ja nähdä uutta arvokkuutta sielläkin, mistä sitä ennen ei tuntunut löytyvän kirveelläkään, saatikka sillä. Nainen tullessaan tiettyyn ikään miettii tehtyjä ja tekemättömiä ja päättää tehdä. Minäkin.

Olen päätynyt siihen, että ei voi olla tarkoitus vain yrittää löytää itseänsä koko elämän ajan, vaan luoda sen sijaan ihan omannäköistä elämää.

Olen saanut tehdä niin työelämässäni. Minulle on avautunut upeita paikkoja tehdä ja kokea ja oppia uutta. Nytkin olen taas uuden edessä: parivuotinen työrupeama Joensuun kaupunkikeskustan kehittämiseksi alkaa olla paketissa ja edessä on aivan uusi aluevaltaus mylly-yrittäjänä. Olen kiitollinen kuluneista reilusta kahdesta vuodesta: olen saanut olla mukana suuressa muutoksessa ja viedä yhdistystämme uudistumisen tiellä eteenpäin.

Ikä on tuonut mukanaan luottamuksen hyvään ja ihmisiin, ei ole mitään hyvää ilman ihmisiä. Taannoin Johannes ”Hatsolo” Hattunen innosti yrittäjiä positiiviseen ajatteluun vakuuttaen kaikki kuulijansa siitä, että hetkessä, josta voi juuri silloin nauttia, voi aina todeta, että ”ei vois mennä paremmin”. Paras koostuu pienistä muruista, istuitpa nuotiolla tai vain aamukahvilla.

Myös Hatsolo nosti kaikessa esiin ihmisen, jokaisen itsensä sekä ympärillä olevat ihmiset. Pitää muistaa olla ihminen ihmiselle, tehdä toisille vain niin kuin toivoisi itselle tehtävän, tehdä yhdessä, tehdä toisille, tehdä itselle, ihmiselle. Pidän tuosta ajatuksesta päivä päivältä yhä enemmän.

Näen ympärilläni yhä enemmän ihmisiä, jotka toteuttavat unelmiaan ottamalla aikaa niille, lisäämällä pääomiaan. Sijoituksen koolla ei ole väliä. Osa toimii yksinyrittäjänä, taiteilijana, harrastajana, toiset työnantajana tai sijoittajana. Kaikille yhteistä on ajankäyttö uuden pääoman luomiseen itselle tai muille ihmisille. Sijoituksissa arvomaailman muutos näkyy: suunta on positiiviseen inhimillisyyteen, lupaukseen olla inhimillinen.

”Joinain päivinä olen enemmän susi kuin nainen ja opettelen yhä olemaan anteeksipyytelemättä villiä luontoani.” – Nikita Gill.

Kommentoi

Hae Heilistä