Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Tuula-Liina Varis

Mihin maailma on menossa?

”Mihin maailma on menossa?” on vanhan ihmisen kysymys, kun maailman meno alkaa tuntua yhä uhkaavammalta ja ällistelyn, kauhistelun, suuttumuksen ja paheksunnan aiheita saa mediasta joka ikinen päivä.

Tämän aamun lehdissä kauhistelin muun muassa näitä: Joensuun kaupunki suunnittelee taas arvorakennustensa pilaamista, haaveissa esimerkiksi Pielisjoen linnan, konservatorion, entisen Tipulan ja Lyseon lukion kiinteistön muuttaminen hotelleiksi. Perusteena kryptinen filosofia: hotellin on oltava keskustassa, koska se nojaa koko kaupungin imuun (Karjalainen).

Hesari kertoo, että postin palkitsemisjärjestelmä on suututtanut jo poliitikotkin: postin johtoryhmän jäsenten palkat ja palkkiot ovat kasvaneen vuodesta 2016 vuoteen 2018 noin 52 prosenttia. Pääjohtaja nettosi viime vuonna melkein miljardi euroa, kun samalla työntekijöiden palkkoja on päätetty ”uudistaa” laskemalla niitä jopa 50 prosenttia. Ja ihan äskettäin paljastettiin Veikkauksen johdosta samanlaista rohmuamista. Ilmastonmuutos uhkaa ja kansalaiset ovat tiukoilla, mutta kaiken maailman röyhkeät trumpit ja borisjohnssonit porskuttavat jo Suomessakin.

Lohdukseni tartuin kirjaan, Aldous Huxleyn klassikkoon, tulevaisuusdystopiaan Uljas uusi maailma. Englantiin sijoittuva kirja ilmestyi vuonna 1932, suomeksi käännettynä vuonna 1962. Tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2532, eli 600 vuoden päähän uuden maailman palvoman jumalan, autotehtailija Henry Fordin kuolemasta.

Luin kirjan jo parikymppisenä, ja nyt kiinnosti tsekata, kuinka hyvin kirjan tapahtumat muistuttavat sitä kehitystä, joka on tapahtunut todella 87 vuoden aikana Huxleyn kirjan ilmestymisen jälkeen.

Aika hyvin kirjailija on tulevaisuuden suuntaviivoja ennustanut. Teknologia on kehittynyt: lapsia ei enää siitetä eikä synnytetä, heidät tehdään koeputkissa, ja valmiiksi yhteiskunnalliseen kastiinsa määrättyinä ja muokattuina. Alfat ovat korkeinta eliittiä, sitten tulevat beetat, gammat ja deltat ja alimpana kastina epsilonit.

Kaikki kastit ”oloutetaan” tieteen keinoin jo koeputkivaiheessa olemaan tyytyväisiä juuri siinä luokassa, mihin heidät on määrätty. Jos kansalainen tuntee olonsa kurjaksi, apuna on yhteiskunnan oma huume ja lääke, soma, jonka avulla pääsee ihmeelliseen onnen ja rauhan tilaan.

Seksiä harjoitetaan täysin vapaasti iästä ja sukupuolesta riippumatta, mutta irstasta ja moraalitonta on päästää suustaan sellaisia sanoja kuin isä, äiti, perhe, elävänä syntyneet lapset. Myötätunto ja rakkaus ovat pahoja kirosanoja. Yhteiskunnan moraalin heikentäminen näitä ”irstauksia” puhumalla rangaistaan ankarasti, jopa kuolemalla. Ihmisiä tapetaankin suurin joukoin, sikiäähän koeputkissa rajattomasti lisää.

Kaikki ei kuitenkaan käy kuten haaveillaan, uuden maailman ihmisilläkin on omia ajatuksia ja kaipuita, jotka johtavat dramaattisiin tapahtumiin. Niin kuin myös tässä todellisessa maailmassa, jossa elämme.

Kommentoi

Hae Heilistä