Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Mielen vapaus

Näyttelijäkollega kannusti karonkan lennokkaassa vaiheessa, että siirry radioon.

–  Sinä pystyt puhumaan loputtomasti vaikka oluttölkistä, kuului perustelu.

Heittäydytään siis ajatusvirran vietäväksi –  ihan jo senkin takia, että Hulmin Rami intoutui kehumaan Rajaton taide -festivaalin konsertin väliajalla Rajaspeksiä, tuota joensuulaisten opiskelijoiden mainiota improvisaatioryhmää.

Speksin toi Joensuuhun Ilkka Marttinen, joka lauloi Helena Hulmin    johtamassa yliopiston Joy-kuorossa, josta on ponnistanut moni lahjakas ihminen myös muihin Joensuun seudun kulttuurituotantoihin.

Kaksi joylaista oli näyttelijäkollegoitani Roukalahden kesäteatterin Luokkakuvassa, jonka tanssilavakohtauksessa pääsin itsekin nauttimaan improilun huumasta.

–  Miksi sinä olet noin hiljainen?

Joy-kasvatin Anna Reijosen Elisenä lausumaa repliikkiä ei löydy Tiina Markkasen käsikirjoituksesta. Vastanäyttelijäni heitti heti ensimmäisessä yhteisessä tangossamme haasteen, johon ei voinut olla tarttumatta.

–  Siksi, että noin ihana nainen salpaa hengitykseni.

Tuosta alkoi läpi esityskauden kestänyt improilu.

Teini-ikäisinä Ossina ja Elisenä kävimme Annan kanssa jokaisessa esityksessä läpi tanssin mittaisen sanailun, joka oli joka kerta erilainen. Elise oli ujo tyttö, Ossi mahtailija ja lähellä tanssinut Martti (Timo Kettunen) laulutähti, jota luokan tytöt ihailivat, ja jonka rinnalla Ossi tunsi alemmuutta.

Kerran Elise käänsi katseensa Marttiin kesken Ossin itsekehun, ja juuri sen tuokion onnistui markkinoijamme ja valokuvaajamme Piia Kinnunen vangitsemaan kamerallaan.

Hitsi mikä otos! Ossin ilme on hölmistynyt, kun Elise vilkuilee Marttia, johon myös Liisa (Marjo Piironen) on nostanut jumaloivan katseensa.

Tartu hetkeen. Ei se mikään klisee ole. Kun oikeasti oivaltaa hetken merkityksen, on jälki komeaa.

Oivallus lähtee mielen vapaudesta, joka sallii ajatuksen liidon asiasta toiseen vailla niin sanotun järkevyyden kahleita. Kun luovuutensa irti päästävät ihmiset ketjuuntuvat, hyvä leviää.

Joy-kuoro, Rajaspeksi, Rajaton taide, kesäteatteri, oivaltava valokuvaaja...

Oluttölkistä muuten saisi loputtomiin tarinaa, jossa kaikki liittyy kaikkeen.

Iisalmelaista näkyy olevan kun on kuva tuosta Koljonvirran sankarista, jonka selustaa turvasi Olli Tiainenkin, josta Turus-Hessukin on kirjoittanut, mistä muuten tuli mieleen, että minkähän takia meillä Suomessa oluet omistetaan sotilaille, kun Tshekissäkin on olutmerkki kirjailija Bohumil Hrabalille, joka näytti ihan paavi Johannes Paavali II:lta, mikä sopiikin hyvin, koska luostareissa tehdään hyvää olutta ja Valamossa viskiä, jonka tekijä näytteli Luokkakuvassa Marttia...

Kommentoi

Hae Heilistä