Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Anu Vehviläinen

Vaalikaudet eivät ole veljiä keskenään

Olen saanut olla 20 vuoden ajan pohjoiskarjalaisten edustaja eduskunnassa. Jokainen vaalikausi on ollut erilainen.

Eduskuntakausien sisältöön ovat vaikuttaneet sekä Suomen oma tilanne että ulkoiset seikat. Ulkoisista seikoista eri vaalikausilta käy esimerkeiksi eurokriisi, Venäjän Krimin miehitys tai maahanmuuttoaalto. Kun Euroopassa ja maailmalla tapahtuu, se tuo talous-, turvallisuus- ja vastuukysymykset ohi hallitusohjelmien eduskunnan asialistalle.

 

Talouden nousu- ja laskusuhdanteet vaikuttavat aina eduskuntatyöhön. Silloin kun talous sakkaa ja valtio velkaantuu hallitukset väriin katsomatta vievät säästölakeja eduskuntaan.

Yksittäisen edustajan näkökulmasta sillä on väliä, onko hän hallitus- vai oppositiopuolueen edustaja. Hallituspuolueen edustajilla on vastuu hallitusten esitysten eteenpäin menosta, mutta samalla mahdollisuus vaikuttaa sisältä käsin yksittäisiin asioihin ja saada paljonkin aikaiseksi.

Oppositioedustaja voi vastustaa halutessaan kaikkea ja esittää omia kannanottojaan piittaamatta kustannuksista. Opposition edustaja voi myös keskittyä työssään juuri hänelle tärkeimpiin asioihin ilman huolta hallituksen esitysten läpimenosta.

 

Jokaiselle edustajalle tekee hyvää olla välillä oppositiossa, välillä hallituksessa. Puhun kokemuksesta. Itse olen ollut kolme kautta oppositiossa, siis 12 vuotta. Kaksi kautta eli kahdeksan vuotta olen ollut ministerinä. Ministerinä ollessa eduskuntatyö painottui omien esitysten antamiseen eduskunnalle, kyselytunteihin, valiokuntakuulemisiin, tiiviiseen yhteydenpitoon sekä lukuisiin kokouksiin ja neuvotteluihin kansanedustajien kanssa.

 

Nyt tällä kaudella olen uuden edessä. En ole ministeri, mutta kylläkin hallituspuolueen kansanedustaja. Tämä sopii minulle oikein hyvin. Erityisen iloinen olen siitä, että saan toimia tällä vaalikaudella sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana. Valiokunnan puheenjohtajana pääsen osallistumaan myös puhemiesneuvoston työhön. Puhemiehen johdolla kokoontuva puhemiesneuvosto käsittelee ja linjaa eduskunnan päivittäistä työtä.

 

Hallitusohjelma on kunnianhimoinen sosiaali- ja terveysasioiden osalta.

Syksyn koittaessa eduskunta alkaa saada tärkeitä esityksiä käsiteltäväkseen. Muutama esimerkki: Pieniin, verorahoitteisiin eläkkeisiin tulee ensi vuoden alusta korotus. Korotus kohdistuu noin 1  000 euron eläkkeeseen asti. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan 31 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Esitysluonnoksen mukaan yli 600  000 eläkeläistä saa korotuksen.

Myös työttömän peruspäivärahaa, työmarkkinatukea ja pienimpiä päivärahoja korotetaan 20 eurolla ensi vuoden alusta alkaen.

Eduskunnassa odotetaan esitystä sitovasta 0,7 vähimmäismitoituksesta vanhusten ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin.

Valiokunnan puheenjohtajana olen sitoutunut siihen, että sosiaali- ja terveyssektorin asiat käsitellään huolella, mutta sujuvasti valiokunnassa.

 

Huhtikuussa 2019 valitut pohjoiskarjalaiset kansanedustajat kirjoittavat kukin vuorollaan yhden kolumnin Karjalan Heiliin.

Kommentoi

Hae Heilistä