Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Seppo Eskelinen,

Suomi kasvun ja osaamisen tielle

Uuden hallitusohjelman julkaisemisen myötä työllisyyden vahvistaminen ja työllisyysasteemme nostaminen muiden Pohjoismaiden tasolle ovat ansaitusti hallinneet julkista keskustelua. Ainoa kestävä keino julkisen talouden pitkän aikavälin vahvistamiseen onkin työllisyysasteen nostaminen.

Tähän tarvitaan vahvaa näkemystä ja rohkeutta tehdä investointeja tulevaan. Näin voimme turvata viime vuosien hyvän työllisyyskehityksen jatkumisen, kun kansainvälisen talouden noste on heikentymässä. Samalla väestön ikääntymisestä johtuen työvoimasta poistuu merkittävä määrä käsipareja ja ikääntymisestä johtuvat menot tulevat kasvamaan selkeästi ensi vuosikymmenellä.

 

Erityisen tärkeää on, että emme omalla politiikallamme kärjistä talouden suhdanteita, vaan pystymme pehmentämään niiden vaikutusta. Suomessa on perinteisesti, vastoin talouspolitiikan perusopetuksia, kiristetty laskusuhdanteessa ja lisätty menoja noususuhdanteen aikana, mikä on näkynyt meillä isoina heilahduksina laidasta toiseen sekä pitkittyneenä työttömyytenä.

Hallitus on ohjelmassaan kirjannut kaikkiaan miljardin euron varauksen elvyttävämpään talouspolitiikkaan, mikäli kansainvälisen talouden tilanne synkkenee ja viennin veto heikkenee. Tällä voidaan oleellisesti rakentaa meillä siltaa yli vaikeampien aikojen.

Hallituksen ensimmäinen lisätalousarvio kohdensi niin Pohjois-Karjalassa kuin ympäri maata merkittävät panostukset liikenneverkon vahvistamiseen. Nämä ovat tärkeitä niin lyhyen aikavälin työllisyyden kuin myös pidemmän aikavälin kasvun edellytysten kannalta. Toimiva liikennejärjestelmä, mukaan lukien myös tietoliikenne, muodostaa talousjärjestelmämme elintärkeän verisuoniston. Tieverkkoon ja raideliikenteeseen suunnatut panostukset parantavat niin työmatkaliikenteen kuin teollisuuden kuljetusten sujuvuutta ja turvallisuutta vahvistaen näin tulevan kasvun mahdollisuuksia.

Muuttuvien työmarkkinoiden ja koventuneen kansainvälisen kilpailun vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että vahvistamme myös osaamisen ja sivistyksen sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen pohjaa.

Suomi kilpailee maailmalla laadulla, osaamisella ja korkealla jalostusasteella. Vientivetoisena kansantaloutena tämä on meille elintärkeää.

Meidän tulee luoda kestävä koulutuspolku, joka alkaa maksuttomasta ja kaikille avoimesta varhaiskasvatuksesta, jatkuen laadukkaaseen tasa-arvoiseen peruskouluun ja aidosti maksuttomalle toiselle asteelle, josta kunkin nuoren on joko mahdollista ponnistaa jatko-opintoihin korkeakouluun tai laadukkaan ammatillisen koulutuksen jälkeen astua työelämään.

 

Hallitusohjelman tavoitteet ovat laajat ja kunnianhimoiset, varsinkin kun kansainvälisen talouden vetoapu on hiipumassa, mutta juuri tästä syystä tarvitsemme vahvaa ja päättäväistä politiikkaa, joka tähtää kasvun ja työllisyyden vahvistamiseen.

Omalla määrätietoisella politiikalla voimme olla kääntämässä Suomen kasvun ja osaamisen tielle.

 

Huhtikuussa 2019 valitut pohjoiskarjalaiset kansanedustajat kirjoittavat kukin vuorollaan Heiliin yhden kolumnin.

Kommentoi

Hae Heilistä