Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Naps vain ja aivot narikkaan

Tämä Heili loikkaa ulos omasta karsinastaan kuin kesän riehaannuttama vasikka.

Menemme lavatansseihin Kermankoskelle, hiljennymme Johannes Sonkajanrantalaisen jalanjäljillä miettimään historian opetuksia, yövymme laavulla metsän keskellä, pysähdymme muinaisille pyhille paikoille.

Toki kesään kuuluvat myös rock ja JoMan pesäpallopelit ja Botanian uudet tuulet, mutta tänä viikonloppuna luomme katsauksen kaikkeen siihen, mitä Joensuun ympäristö tarjoaa kulkijalle.

Kaupungin riennot saavat oman erikoisnumeronsa sitten heinäkuussa.

Kesä on parasta aikaa ympyröiden laajentamiseen.

Autotonkin voi polkea pyörällä katsomaan, mitä naapurikylä tarjoaa, ja tarjoaahan se  –  vaikka kesäteatteria, joita tässä maakunnassa riittää monen tyylisiä.

Polkiessa kun paidanselkämys hikoaa ja pulssi kiihtyy, ihminen aistii elävänsä, ja tauolla jos onnistuu hakeutumaan tuulen virkistävään virtaukseen, saattavat ajatukset lähteä laajempaan liitoon kuin talvella, jolloin ne kovin äkkiä törmäävät kodin tai konttorin seinään.

Saatamme oivaltaa vaikkapa sen, että Johannes Karhapää ja kenraalikuvernööri Franz Albert Seyn olivat ihan oikeita ihmisiä  –  eläviä ja tuntevia.

Seynin kun googlaa, niin Wikipediahan siellä ensimmäisenä tulee vastaan.

Toisen sortokauden pääarkkitehti Suomessa, kuuluu väliotsikko  –  kerta kaikkiaan vihattava mies siis.

Asia saa toisen ulottuvuuden, kun näyttelijä Mikko Lauronen vie katsomaan Sonkajanrannanjärven rantaan vanhaa kivilaituria ja kertoo, että tässähän ne Johannes ja Seyn silloin soutuveneeseen könysivät mennäkseen järven vastapuolella näkyneeseen kirkkoon.

Sympaattinen mielikuvahan tuo on: äijät kököttämässä veneessä keskellä kesäistä järveä. Mitä lie jutelleet. Mukavia varmaan.

Historia opettaa, jos haluamme oppia ottaa, ja toisiamme jos haluamme kohdata, annamme itsellemme mahdollisuuden oppia lisää.

Lavalla kun rokki alkaa soida ja kellohame heilahtaa, ei hirveästi huvita udella, että persuko olet vai vassari ja makkaraako syöt vai soijaa. Antaa musiikin viedä ja kehojen viestiä.

Edessä olevat kuukaudet antavat mahdollisuuden laajentaa niin fyysisiä kuin henkisiäkin rajoja. Laajentakaamme.

Napsautetaan aivot hetkeksi pois päältä ja heittäydytään aistien ja tuntemusten vietäviksi.

Kommentoi

Hae Heilistä