Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Synnytystalkoista viis

Vaasalaisen kaupunkilehti Ikkunan päätoimittaja Vesa Koivumäki laati huhtikuussa pääkirjoituksen (Ikkuna 29.4.2019), joka käsitteli syntyvyyden laskua Suomessa. Koivumäki kirjoitti, kuinka nykyisin usein labradorinnoutaja vie voiton vauvasta nuoren perheen suunnitellessa tulevaisuuttaan. Koivumäen mukaan mielensäpahoittajia riittää, kun puhutaan seksistä ja naisen oikeudesta määrätä omasta kehostaan. Loppukaneettina Koivumäki toteaa pääkirjoituksessaan: ”Turha hienostelu ja kainostelu pois. Mies kun tulee töistä, paiskaa hän salkun nurkkaan, nostaa vaimon keittiönpöydälle ja alkaa panemaan – paljaalla.”

Pääkirjoitus herätti melkoisen ryöpytyksen sosiaalisessa mediassa. Osa vanhan liiton herrasmiehistä ja -naisista yhtyi Koivumäen kirjoitukseen, moni puolestaan pöyristyi lukemastaan. Pääkirjoituksesta ei käy täysin selväksi, mitä Koivumäki tekstillään hakee, eikä hän omien sanojensa mukaan tarkoittanut tekstillään mitään pahaa, mutta tavoitteet tulevat kirjoituksesta ehkäpä väärillä tavoin ilmi.

Syntyvyys tuskin on länsimaissa ensinnäkään laskussa seksin puutteen vuoksi. Ne, jotka lapsia tahtovat, niitä kyllä hankkivat. Ulkoisilla tekijöillä, kuten nuorten työttömyydellä, on lopulta syntyvyyteen vain pieni syy-seuraussuhde, mikä kertoo siitä, että syntyvyyden lasku on kulttuurinen ilmiö, johon ei ole olemassa ihmeparannusta. Viimeisenä siihen toimivat synnytystalkoista, mielensäpahoittajista ja feministisestä vastarinnasta puhuminen samassa yhteydessä.

Lapsia ei hankita valtiota varten, ja kun asiaa lähestytään tästä näkökulmasta, ovat useimmat synnytysikäiset naiset takajaloillaan.

Tähän voisi verrata sitä, että tyttöjen sukuelinten silpomisia Afrikan maissa oli yritetty vähentää vuosikaudet siinä onnistumatta, kunnes Tostan-menetelmällä saavutettiin viimein läpimurto 1990-luvulla. Sittemmin yli 7  000 afrikkalaisessa kylässä on luovuttu tyttöjen ympärileikkauksista. Tostan-menetelmässä lähestytään yhteisöjä näiden omien tapojen mukaisesti tuoden esille, mitä hyötyjä ympärileikkauksista luopumisella voi yhteisölle olla, sekä korostaen sitä, että muutos lähtee ihmisen sisältä. Vuosien ja vuosien länsimaista kulttuuria korostava työ ei ollut tuottanut tulosta, koska jopa korkeasti koulutetut afrikkalaiset karsastivat tällaista lähestymistapaa.

Homman nimi on se, että afrikkalaiset yhteisöt ovat kulttuurisilta luonteiltaan kollektiivisia, yhteisöllisiä, toisin kuin länsimaiset, minkä vuoksi asia on täytynyt ymmärtää muutoksen saavuttamiseksi.

Kollektiivisia kulttuureja ei voi lähestyä länsimaisesta yksilöllisen kulttuurin näkökulmasta, ja sama pätee toiseen suuntaan: suomalaisia perheitä ei voi kehottaa tekemään lapsia yhteisön vuoksi, koska me olemme egoistisia ja ajattelemme useimmiten omaa parastamme ja omia toiveitamme – koska meillä on siihen mahdollisuus.

Halun lapsen saamiseen on lähdettävä sisältä, ja synnytystalkoiden sijasta kannattaisi muutenkin keskittyä sopeutumaan muuttuvaan väestörakenteeseen muilla toimenpiteillä. Turhauttava asia on helppo laittaa mielensäpahoittajien piikkiin, mutta katsokaapa setämiehet, auttaako se. Ei.

Kommentoi

Hae Heilistä