Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Hannu Hoskonen

Metsien sietämätön tulevaisuus

Viime aikojen suuri puheenaihe on ollut metsiemme hakkuumahdollisuudet. Suomi on maailmassa kiistaton ykkönen metsien tutkimuksessa. Yli sata vuotta ovat metsämme olleet tarkkojen tutkimusten ja mittausten kohteena. Valtakunnan metsien inventointien tulokset ovat tarkkaa tieteellistä tosiasiaa ja tulokset ovat kaikkien ulottuvilla. Suomen metsät kasvavat paremmin kuin koskaan, kasvu kiihtyy koko ajan ja puuvarastokin kasvaa vuosi vuodelta. Hyvä näin. Joka päivä meille kuitenkin syötetään vaihtoehtoista faktaa metsiemme tuhoamisesta milloin milläkin tavalla. Uudet sellutehtaat ja sahat halutaan kieltää jo ennen suunnittelun alkua. Ilmaston muutos ja muut maailmanlopun enteet kuulemma vaativat niin.

 

Asiaa kannattaa tarkastella rakkaan isänmaamme näkökulmasta itsekkäästi. Meille on annettu hoidettavaksi tämä pohjoinen maa, ja sen me olemme tehneet erittäin hyvin. Suomi on hyvinvointivaltio, mitattiinpa millä mittarilla tahansa. Kaiken kukkuraksi on vielä onnellisten ihmisten maa ihan kansainvälisen tutkimuksen mukaan. Hyvin pitkälti kaiken tämän onnistumisen takana on vihreä kulta; metsät. Metsät ovat tarjonneet alun perin suojaa, rakennustarpeita ja syötävääkin sieltä on löytynyt. Sitten teollistuminen toi sahat ja sellutehtaat, jotka nostivat suomalaiset metsän valtavaan arvoon. Pitkälti metsiemme tuotolla on rakennettu tämän maan nykyinen elintaso. Metsäteollisuuden kehittäminen on luonut metalliteollisuutta, energiantuotantoa, kemian teollisuutta, kaivosteollisuutta ja näihin liittyvää monta muuta vientikaupan alaa. Noina kehityksen vuosikymmeninä tehtiin työtä ja luotiin uutta kasvua tosissaan. Se nosti Suomen hyvinvointivaltioksi.

 

Biotalous on noussut koko maailman suureksi kasvualaksi. Uusiutuvilla raaka-aineilla olemme tekemässä tulevaisuutta koko maailmassa. Ja taas ovat Suomen metsät vahvasti mukana. Ilmastonmuutos on päivän sana joka puolella ja fossiiliset polttoaineet pitää korvata biopohjaisilla aineilla. Suomi on pysynyt vahvasti mukana kehityksessä ja olemme johtava maa maailmassa päästöjen vähentämisessä. Vuoden 1990 jälkeen olemme puolittaneet päästömme ja sama suunta jatkuu muutaman prosentin vuosivauhdilla. Puurakentaminen on kovassa kasvussa, kun luodaan hyvää ilmastopolitiikkaa. Luulisi asioiden olevan hyvin. Mutta jostain syystä uudet talouskasvun mahdollisuudet eivät tunnu meillä kelpaavan. Metsien hakkuita pitää kuulemma rajoittaa tai peräti lopettaa ilmaston pelastamiseksi. Metsien suojelu olisi kuulemma oikea ratkaisu. Metsät ovat Suomen todellinen hiilinielu ja metsien pitäminen kunnossa puhdistaa myös ilmastoa tehokkaasti. Metsien museoiminen tai käytön rajoittaminen olisi karhunpalvelus kaikille, kansantaloudelle ja yhteiselle ilmakehälle.

 

Suomen ilmaston kokonaispäästöt ovat vain 14 promillea koko maailman päästöistä. Hyvä esimerkki meidän osuutemme koosta ovat kivihiilen käyttäjät. Kaksi suurinta kivihiilivoimalaa Euroopassa tuottaa ilmakehään päästöjä reilusti enemmän kuin me kaikki suomalaiset yhteensä. Helsingissä poltetaan surutta kivihiiltä ensi talvenakin ja siellä vaaditaan ankarasti metsiemme suojelua. Onkohan oikean ilmansuojelun tiellä kummalliset asenteet ja halu jarruttaa metsäisen Suomen hankkeita. Kemin suurhanke on siitä hyvä näyttö. Toivottavasti järki voittaa lähiaikoina.

 

Huhtikuussa 2019 valitut pohjoiskarjalaiset kansanedustajat kirjoittavat kukin vuorollaan Heiliin yhden kolumnin.

Kommentoi

Hae Heilistä