Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Kari Karjalainen

Joensuussa rakennetaan rohkeasti

Joensuussa kävijöille ja täällä asuville ovat viime vuosina tulleet tutuiksi niin katutyöt, uudet sillat ja liikenneympyrät, laajentunut pyöräilyverkosto kuin valmiiksi saatettu uusi kauppatori ja keskustan helmen Ilosaaren remonttikin.

Rakentaminen on ollut Joensuussa jo monta vuotta poikkeuksellisen vilkasta.

Myös asukkaat itse ovat ahkeria rakentamaan.

Joensuulaisten määrä kasvoi vuonna 2018 yli 500 uudella asukkaalla. Uusia asuntoja valmistui viime vuonna ennätykselliset 1047 kappaletta ja lupia myönnettiin 899 uudelle asunnolle.

Joensuun uusimmat asuntoalueet sijaitsevat Karhunmäessä, Marjalassa, Multimäessä ja Niittylahdessa. Osa uusista asukkaista on opiskelijoita ja heille on valmistunut opiskelija-asuntosäätiö Joensuun Ellin rakennuttamana uusia asuntoja useaan kohteeseen.

Kaupungissa etenee myös monta yhdyskuntatekniikan kehittämishanketta.

Keskustan laajentaminen Pielisjoen itärannalle eli niin sanotun symmetrisen kaupungin rakentaminen etenee. Asemanseudun rakentaminen on aloitettu ja toriremontti on käynnistänyt täysin uuden vaihteen keskustan kehittämisessä.

Viime vuonna kaupungin vilkkaimpaan risteykseen valtatie 6:lle valmistui Raatekankaan eritasoliittymä.

Kaupungin suurimpia investointeja viime vuonna olivat juurikin kauppatori ja keskustan joukkoliikennejärjestelyt, asemanseutu, Mehtimäen harjoitusjäähalli, Pataluodon koulun muutos yhtenäiskouluksi, Raatekankaan eritasoliittymä ja kauppatorin esiintymislava.

Myös useita uusia kouluja ja päiväkoteja on rakennettu: Rantakylän normaalikoulu, Nepenmäen koulu, Heinävaaran yläkoulu ja Hukanhaudan ja Hammaslahden päiväkodit.

Rakennushankkeissa kuullaan kaupunkilaisia ja osa projekteista tulee asukkaille hyvinkin läheisiksi: helmikuussa joensuulaisilta ja ulkopaikkakuntalaisilta kysyttiin kehitysideoita upouuden kauppatorin varalle. Tori ja sen kehittäminen kiinnostivat, kysely keräsi yli 1 100 vastausta.

Kyselyn perusteella kauppatori on kaupungin identiteetin kannalta vastaajille tärkein yksittäinen paikka.

Sen kanssa kilpailevat jokivarren kohteet: Ilosaaren ympäristö, kaupungintalo, Rantakadun puutalot ja kävelykatu. Nämä ovat vastaajien mielestä top 5 -paikat myös kaupungin imagon kannalta.

Joensuussa on monipuolinen tarjonta myös yritystontteja teollisuudesta kauppaan ja palveluihin.

Kasvavia yritysalueita ovat uusi teollisuuden ja kaupan keskittymä Papinkangas valtatie 6:n varrella, puu- ja metalliteollisuuden älykäs yrityspuisto GreenPark keskustan ja sataman kupeessa sekä näkyvällä paikalla Joensuusta Kuopioon kulkevan valtatie 9:n varrella oleva Marjalan yritysalue.

Tulossa on lisäksi Biotien alue, loistava paikka energiaintensiiviselle toiminnalle biovoimalan vieressä.

Investointitarpeita ja -toiveita on edelleen paljon ja kestävä talous edellyttää lähivuosien investointien priorisointia. Talouden suhdannehuippu on ohitettu ja kasvu on hidastumassa.

Joensuu täytti viime marraskuussa 170 vuotta ja menneisiin vuosikymmeniin kurkistamalla voi todeta, että meillä on rakennettu rohkeasti ennenkin.

Kun Joensuun kaupungintalo vuonna 1914 rakennettiin, oli asukkaiden usko tulevaisuuteen vahva. Tuon ajan mittapuun mukaan suuri kivinen rakennus oli kaikella tavalla suuri ja ylimitoitettu.

Tuolta ajalta säilyneistä dokumenteista voidaan todeta, että kaupungin rakennuskanta oli vaatimatonta, matalaa ja miltei täysin puurakenteista.

Tuolla samalla tulevaisuuden uskolla ja päättäväisyydellä uskalletaan rakentaa nytkin; olkoon siitä esimerkkinä vaikka Penttinlänrantaan kohonnut Suomen korkein, 14-kerroksinen puukerrostalo.

Kommentoi

Hae Heilistä