Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Marko Siintomaa

Täyssähkö-autolla Suomen talvessa

Sähköautoja lisää!

Tämä on ollut viesti valtion puolelta viime aikoina.

Kaikenlaisia lukuja on heitetty ilmaan, että niin ja niin paljon sähköautoja pitäisi saada Suomeen X vuoteen mennessä.

Kovia lukuja, kun ottaa huomioon esitetyt viiden tai kymmenen vuoden aikaikkunat millä tämä pitäisi tapahtua.

Realismia vai utopiaa?

Sitten tietysti se, että suurin osa suomalaisista ajaa muutaman tonnin hintaisilla autoilla. Mistä rahat sähköauton ostoon, jos rahaa on nyt vain muutaman tuhannen euron autoon?

Kaikki tämä jää nähtäväksi.

 

Olen aina ollut kiinnostunut uudesta tekniikasta, joten puhelinta kouraan ja kyselemään mistä löytyisi täyssähköauto ajoon. Halusin nimenomaan pelkästään sähköllä toimivan auton, enkä bensa-hydridiä tai plug-in-hybridiä.

Termit tuntuvat menevät näissä monilla sekaisin.

Ajoon valikoitui uusi 2018 mallinen Nissan Leaf 40 kWh akulla. Auto maksaa 42 000 euroa.

Tämä on paljon Focus- ja Golf-kokoluokan autosta, joiden hinnat ovat alkaen karkeasti puolet tästä. Paremmin varustellut ovat toki näitä äkkiä kymppitonnin lisää.

Ensikokemus sähköautosta on aina hämmentävä. Olen ajanut ennen eri Teslan malleilla, joten tämä ei tullut täytenä yllätyksenä. Mutta silti se vaan jaksaa aina jotenkin ihmetyttää.

Leafistä ei lähde juuri mitään ääntä, kun lähdetään liikkeelle.

Kaiken lisäksi sähkömoottorin hevoset tuntuvat olevan jotenkin sähäkämpiä kuin polttomoottoriauton. Sähköautossa kun ei tarvitse odottaa polttomoottorin kierrosten nousevan parhaalle teho- ja vääntöalueelle, vaan täysi teho on käytettävissä heti liikkeelle lähdettäessä.

Jos on joskus ajanut automaattivaihteisella autolla, niin muuten ajo ei poikkea merkittävästi siitä.

 

Sitten se akku. Nissanissa akussa on tuulettimet liiallisen lämmön poistamiseksi, mutta ei nestelämmitystä/-jäähdytystä Teslan tapaan. Talvisen testin aikana joulunpyhinä oli pakkasta –20, joten ilman lämmitystä oleva akku oli kylmissään.

Sähköautolla ajaessa törmään pariin termiin, jotka ovat kovasti tapetilla: range eli miten pitkälle akun latauksella pääsee ja kWh/100 km eli sähkönkulutus ajettaessa.

Nissanin tapauksessa talvinen range on karkeasti puolet siitä, mitä Leafillä pääsee kesäkelissä ja sähkökulutus on myös kovaa.

Tämä tarkoittaa Suomeksi 100–200 kilometriä talvikelissä kovassa pakkasessa täydellä latauksella.

Varsinkin moottoritieajo tuntui olevan rangelle täyttä myrkkyä, kun akun palkki ja prosentit tippuivat vauhdilla. Ei siis ”myyntimies Mynttysen” auto, jolla kierretään yhdellä latauksella ympäri maakuntaa. Ei ainakaan vielä.

Kaupunkipyörittelyä taas Leafillä pääsee aika tavalla pidemmän matkan, sillä kortteliajossa kiihdytetään ja jarrutetaan eli Leafin tapauksessa jarrutusenergia otetaan latauksena talteen takaisin akkuihin.

 

Talvi on täyssähköautolle muutenkin pahin mahdollinen skenaario: on kylmä ja virtaa kuluu paljon lämmitykseen, jotta autossa tarkenee. Autona Leaf on kyllä lämmin talvella, joten kyydissä ei tule kylmä.

Mittariston valikosta saa myös ajastettua sisätilan lämmityksen, jota arvostaa talven kylmillä. Range on pienen puoleinen, jos joutuu ajamaan pidempiä matkoja.

Kaupungissa hätä ei ole niin suuri, joten siihen Nissan Leaf on mitä parhain.

Kaiken lisäksi ”tankkaus” tyhjästä täyteen maksaa vain muutaman euron, ainakin jos lataa omasta töpselistä.

Palaan Nissan Leafiin vielä toisen kerran kesällä, jolloin olosuhteet ovat sähköautolle optimaaliset. Silloin on luvassa myös isompi koeajoraportti.

Kesää siis odotellessa.

 

// Juttua muokattu 18.3.2019 kello 12.40: korjattu kirjoitusvirheitä.

Kommentoi

Hae Heilistä