Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Matti Torvinen

Sotesta kieltäytyjät

Herrat Bee, Ännä ja Koo olivat tutustuneet toisiinsa Hyvä-Äänisen terveysasemalla Siloisilla. Miehillä oli ollut, ja on yhä, kaikenlaisia vaivoja, ja vastaanotolla on pitänyt rampata usein.

Herra Bee sairastaa astmaa, ja jokaisen pahan köhän jälkeen hänen on määrä kuvauttaa keuhkonsa. Herra Ännän vaivana on verenpainetauti. Kaikki verenpainelääkkeet eivät hänelle sovi, joten uusia reseptejä tarvitaan toisinaan.

Herra Koo sairasta refluksitautia, joka on pysynyt hyvin aisoissa, vuosia saattaa mennä, ettei tarvitse tähystää kummastakaan päästä. Lisäksi Koon sokeriarvot ovat koholla.

Kaikki kolme ovat tyytyväisiä nykyiseen julkiseen terveydenhuoltoon, ja nimenomaan juuri siihen. He odottavatkin pikkuisen pelolla sote-uudistusta. Jokaisella on hyviä kokemuksia nykymeiningistä ja niitä he kertailevat, tällä kertaa Karjala-kummin kahviossa.

Muistoissa on toki sekin, miten ensimmäistä kertaa sairastuessa voi olla vaikeaa päästä hoitoon. Puhelimessa saa odottaa ja odottaa, ja kun viimein vastataan, kaikki ajat ovat menneet.

Bee soitteli viitenä aamuna peräkkäin ja kyseli kiireetöntä aikaa parin viikon päähän. Aina ajat olivat jo menneet. Viidentenä aamuna ystävällinen hoitaja sanoi, että hän soittaisi itse takaisin ja antaisi ajan. Kohta soittikin. Been keuhkot kuunneltiin samana päivänä.

Verenpainetautisella Ännällä on myös rytmihäiriöitä, joita on hyvin vaikea jäljittää. Ei niitä silloin ole, kun rauhallinen hoitaja kiinnittää miehen piuhoihin. Kerran verenpainetaudin alkuaikoina lääkäri kuitenkin huomasi itse, että nyt pumpsuttelee. Lääkäri määräsi EKG:n, ja nyt Ännää ei luulla teko-sairaaksi, kun hän valittelee.

Koon refluksi oli pysynyt jo pitkään rauhallisena, mutta sokeriarvot rupesivat nousemaan. Ystävällinen sairaanhoitaja, nimeltään Noora, otti Koon vastaan ja antoi tälle mittausvälineet, joiden avulla tarkkailla verensokeria. Lisäksi Noora kirjoitti valmiiksi lähetteen pieneen verenkuvaan, jos edelleen väsyttää.

Se oli viisas teko, sillä paljastui anemia ja Koo pääsi hoitoon. Onneksi vaiva rupesi paranemaan pelkästään lääkkeillä.

Miehet ovat sen ikäisiä, että Tuntematon Sotilas on tullut luetuksi jo lapsena, ja tarkkaan. Nyt he lukivat myös Vieno Linnan julkaiseman Tuntemattoman Sotelaan, ja tarkkaan. Olematta mitään kirjallisuustieteilijöitä kaverukset silti päättivät arvioida uutta Tuntematonta:

Tämä on kauhea dystopia, toivottavasti ei toteudu. Jos sote-uudistusta ei oikeasti olisi lainkaan, niin Vienon versio olisi hyvä parodia Väinön Tuntemattomasta.

Ei tämä tosin ihan tämmöisenään toteudu, vaikka pahoin kävisikin. Tämähän on yhtenäinen satiiri, hieno dystooppinen satiiri. Musta huumori on lähes ainoa keino tuoda tällainen asia esiin.

Mutta eikös olekin hyviä henkilöhahmoja, Antti Rokka, Rokan Antti ja Rontti Akka, Akan Rontti? Entäs Vilma Koskelo ja Sari Luoto? Mutta ei kerrota enempää.

Ja niin miehet päättivät kieltäytyä sotesta.

Molemmat lukijani, tämä tarina on tosi. Minä olen se Bee, Ännä ja Koo.

Kommentoi

Hae Heilistä