Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Eeva Jokinen

Hukan hautaamisesta

Joensuussa on kaupunginosa nimeltään Hukanhauta, joka useimpien mielestä viitannee suden viimeiseen kuoppaan. Ehdotan kuitenkin että nostamme sen työelämän kehittämissanastoon. Hukka on nimittäin keskeinen muodikkaan lean-tuotantomallin käsite.

Esimerkiksi Työterveyslaitos kertoo: Lean tähtää parhaan mahdollisen arvon tuottamiseen eliminoimalla kaiken ylimääräisen, ”hukan”. Hukkana nähdään mikä tahansa toimenpide tai työvaihe, joka kuluttaa resursseja mutta ei lisää tuotteen arvoa.

Lean-tuotantomalli on kotoisin Japanista, Toyotan tehtailta, mutta viime vuosina se on levinnyt voimalla myös sellaisille aloille, joiden tuotteet eivät ole autoja tai muita käsin kosketeltavia tuotteita. Erityisen suosittua lean on terveydenhuollossa.

Hukanhauta on siten esimerkiksi päivystysvastaanotto, jossa asiakas rullaa sujuvasti eteenpäin. Hän ei odota turhaan eikä häneltä kysytä samoja tietoja moneen kertaan. Sopiva hoito järjestyy. Henkilöstön resursseja ei hukata. Konkreettisimmillaan hukan hautaaminen tarkoittaa sitä, että eliminoidaan turhat liikkeet ja tavaroiden liikuttelut.

Lean-koulutuksessa opin lisää: Lean ei ole pikalääke, vaan pikemminkin polku ja matka. Siinä voi erottaa kolme tasoa: filosofia, työn organisoinnin oppi ja työkalut. Tässä järjestyksessä. Ensin pitää ajatella isosti. Miksi me oikeastaan olemme täällä töissä? Mikä on se kysyntä, johon vastaamme? Mistä arvo syntyy?

Leanin tavoite ei ole säästäminen. Tosin jos lean toimii, organisaatio luultavasti alkaa menestyä. Lean on pitkä ja sitoutumista vaativa prosessi, jossa kaikki oppivat toisiltaan ja pyrkivät aina parempaan. Sitä on vaikea toteuttaa, jos olosuhteet tai hallinnon rakenteet muuttuvat koko ajan.

Suomessa lean-keskustelu keskittyy liikaa työkaluihin, arvioi yksi kouluttaja. Järjestetään kaappeja toimivimmiksi ja virtaviivaistetaan työnjakoa, mutta ei pysähdytä pohtimaan, mikä oikein on vaikkapa tämä ”päivystystuote”. Mistä sen arvo syntyy?

Britanniasta saapunut luennoitsija sivalsi: On paljon ihmisiä, jotka tukkivat sairaalan tai päivystyksen tuotantoketjun ulko-ovea lähinnä olevat potilasvuoteet, koska hallitukset luulevat että sosiaalipalvelut maksavat liikaa.

Tätä kutsutaan pullonkaulaksi. Tukos aukenisi, jos hoidettaisiin sosiaalipalvelut ensin kuntoon. Silloin ihmisten ei tarvitsisi mennä päivystykseen vain koska muuta paikkaa ei ole, tai jäädä sairaalaan, koska kotona ei ole ketään.

On myös muistettava, että arvoa syntyy muustakin kuin (työ)ajan tai materiaalien säästöstä. Esimerkiksi päivystyksessä syntyy arvoa siitäkin, että joku on potilaalle läsnä. Tämä ”läsnä” ei ole helposti mitattavissa vaan on epämääräistä ja tilanteista, ja siten tulee helposti eliminoitua hukkana.

Hukan hautaaminen hyvin vaatii suurta kollektiivista viisautta.

Kommentoi

Hae Heilistä