Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Joensuu go

Ruokatunnilta palatessa tie oli tyssätä kauppakeskuksen ovensuuhun ryhmittyneeseen joukkoon. Hetihän tuossa mieleen tuli, että liekö siihenkin juuttunut joukko pokémoneja.

Siitä taas tuli mieleen, että jos pelaaminen kerran saa ihmiset liikkumaan ympäristöönsä, niin miksei tuota voisi jalostaa niin, että ne oppisivat samalla vaikka paikallishistoriaa.

Kas kun vasta tiistaina olin taas kerran saanut oppitunnin siitä, kuinka mielenkiintoisten paikkojen ohi päivittäin menen edes tietämättä, kuinka merkittävän paikan ohi menen.

Tiistaina, juuri kun keskiviikon paperisen Karjalan Heilin taittoa viimeisteltiin, toimitukseen käveli Jaakko Heikkilä, joka kertoi järjestävänsä Tsokkisen talossa ja Koivukartanossa 50-luvulla lapsuuttaan viettäneiden tapaamista.

Se tapaaminen on Joensuussa torstaina 4. elokuuta. Heikkilä kertoi niin mielenkiintoisia asioita, että niiden pohjalta rakennetaan kunnon juttu viikon päästä jaettavaan Heiliin.

Mutta että Tsokkisen talo. Se on se funkkistalo Torikadulla, jonka ohi kuljen jatkuvasti, mutta jonka takapihalla seisoin ensimmäisen kerran nyt tiistaina. Heikkilä näytti yläpuolella olevan parvekkeen kaiteeseen kiinnitettyä matontamppaustelinettä.

–  Tuo oli meidän korirengas. Niinä vuosina Katajan koripalloilu alkoi nousta, kun oli iirokuivalaiset ja mapehämäläiset, ja mekin innostuttiin kotipallosta. Tsokkisen talossa asui Oksavan Eerokin, joka oli hyvä, tarttuipa hän mihin mailaan tahansa, Heikkilä jutteli.

Joensuulaisen koripalloilun merkittävä paikka siis tuo Torikadun funkkistalon takapiha ja matontamppausteline, joka vieläkin on parvekkeessaan kiinni.

Heilin entinen toimittaja Johanna Räsänen sanoi joskus, että kaupunkilehtivuodet avasivat Joensuuta kuin sipulia: kerros kerrokselta tuli vastaan uusia kiehtovia juttuja. Sekin tuli mieleen Heikkilää kunnellessa.

Itse olen ollut toimittajana Joen kaupungissa noin 22 vuotta, ja aina vaan tulee vastaan uutta ja kiehtovaa. Täysinoppinutta Joensuu-tuntijaa ei kenestäkään tule koskaan, mutta ainahan voisi kehittää tapoja, joilla tutut paikat voivat saada tarinansa kerrotuksi.

Lie tuon jo joku keksinytkin, mutta jos ei ole, niin alkakaapa kehittää jonkinlaista Joensuu gota.

Esa Pakarinen on tässä kaupungissa vaikuttanut, presidentti K.J Ståhlbergia on käytetty täällä vastoin tahtoaan, Jean Sibelius Aino-nuorikkoineenkin on tämän kaupungin kautta mennyt kuuluisalle häämatkalleen Lieksaan.

Luulisi historiaa elävöittävälle pelille kysyntää olevan  –  ainakin päätellen siitä palautteesta, joka tulee aina, jos lehteen on mennyt väärin jokin historiaan liittyvä fakta.

Kommentoi

Hae Heilistä