Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Janita Kauppinen

Itsekkäästi liikkuvat

Tietävätkö ihmiset, että missä oma paikka liikenteessä on?

Pyörät ja sähköpotkulaudat kuuluisivat lain mukaan ajoväylälle tai pyörätielle. Molemmat kuitenkin päättävät muun muassa liikennevalojen – ei liikennesääntöjen – perusteella, että missä ajavat. Äkkiarvaamatta ja suuntamerkkiä näyttämättä pyöräilijä saattaa vaihtaa kevyen liikenteen väylältä ajoväylälle.

Sähköpotkulautailijat ajavat suurta nopeutta kävelijöiden joukossa ja moni, onneksi yhä harvempi, hylkää menopelinsä muiden tielle. Vanhukset eivät pääse rollaattoreineen kapealla kävelytiellä niistä ohi, vaan he joutuvat koukkaamaan ajoväylän kautta. Kävelijätkään eivät aina tiedä mistä saavat kävellä. Ajorata ylitetään mistä sattuu, vaikka suojatielle ei olisi kovinkaan pitkä matka.

Tietävätkö ihmiset sitäkään, että milloin pitäisi antaa muille liikkujille tilaa?

Autoilijat eivät aina osaa ottaa huomioon muita tielläliikkujia. He ajavat ahdistavan lähelle pyöräilijöitä, joten en toisaalta ihmettele miksi pyöräilijät eivät uskalla ajaa ajoväylällä silloin kun kuuluisi. Jotkut kuskit jopa kiihdyttävät suojateiden kohdalla, jotta kävelijä ei uskaltaisi yli.

Torilta jatkuu kävelykatu Koskikadun yli Kauppakadulle, mutta tämän kävelykadun yli ajaa jatkuvasti autoja, joiden kuuluisi väistää kävelijöitä, mutta todellisuudessa kävelijä ei voi luottaa siihen, että jokainen osaisi huomioida kävelyliikenteen.

Keskustassa on lukuisia liikenneympyröitä – siis kiertoliittymiä, jotka helpottavat autojen keskinäistä liikennettä – mutta näissä ympyröissä unohtuu usein kevyen liikenteen väylän väistäminen suojatiellä. Suuressa joukossa kävelevät eivät anna tilaa pyöräilijöille, eivätkä pyöräilijät osaa pyytää tilaa soittamalla kelloa. Ei siitä kellostakaan toisaalta aina hyötyä ole.

Pysyvätkö kaikki tämän liikenteen tahdissa?

Viime vuoden puolella loukkasin lonkkani heittäessäni puita liiteriin. Yhtäkkiä tämän parikymppisen, ennen niin sukkelan ihmisen, käveleminen muuttuikin vaikeaksi, kivuliaaksi ja hitaaksi.

Huomasin hidastuneen kävelytahtini ensimmäisen kerran Koskikadun ja Koulukadun risteyksen liikennevaloissa. En enää ehtinyt ylittää tietä ennen kuin valo muuttui punaiseksi. Tunsin ja tiesin olevani autoilijoiden tiellä. Tunsin olevani kaikkien muiden keskustan kulkijoiden tiellä. Tiedän, etten ole hitain enkä vaivaisin keskustassa kävelijä, joten miltä heistä mahtaa tuntua?

Keskustan liikenteessä on monenlaisia liikkujia ja yksittäiset ihmisetkin liikkuvat eri tavoilla. Silti esimerkiksi satunnaisesti pyöräilevä autoilija saattaa unohtaa, että miten suojattomalta olo tuntuu, kun muutaman tonnin painava peltilehmä ei anna tilaa liikenteessä. Toivoisin siis enemmän toisia huomioonottavaa käytöstä ja liikennesääntöjen, oman ja muiden paikan kertaamista. Keskustan tulisi myös ympäristönä tukea monenlaisia liikkumisen muotoja ja mahdollistaa paremmin muiden huomioiminen liikenteessä.

Kommentoi

Hae Heilistä