Kolumni
Julkaistu    |  Päivitetty 
Katri Hirvonen

Kadonneet

Meriittini eivät riitä vertailuun entisen pääministerin kanssa, mutta siinä olen kuin hän, että minullekin syntyi ajatuksia hiihtoladulla. Pyhäselän jäällä lykkiessä oivalsin, miten onnekkaita olemme tällaisesta elinympäristöstä ja harrastusmahdollisuuksista ilman pääsymaksuja ja lisenssejä.

Samalla ymmärsin myös kadonneita. Luin artikkelia 140 000 työmarkkinoilta kadonneesta. Heitä ei löydy tilastoista, joissa lasketaan työikäiset työlliset, työttömät, opiskelijat sekä perhevapailla tai eläkkeillä olevat. He ovat kadonneet järjestelmästä, mutta epäilemättä eivät itseltään.

Tuohon joukkoon sopii lukuisia eri kohtaloita ja syitä katoamiseen työmarkkinoilta. Jotkut kadonneista tarvitsisivat yhteiskunnan apua, jota ei ole tarjolla. He eivät ole työkykyisiä, vaikka järjestelmä ei tunnista heitä työkyvyttömiksi.

Osa on jättäytynyt pois harkitusti. Toimeentulon lähteet ovat muualla kuin palkkatyössä. Toisille niukkaa toimeentuloa kompensoi ruhtinaallinen elämänlaatu. Saa elää omaan tahtiin, on aikaa läheisille, voi istua päivät pilkillä tai samoilla marjametsässä samaan aikaan kun suurin osa kuluttaa päivänsä töissä. Illalla voi paistaa tuoreet ahvenfileet oman puutarhan antimien kaveriksi.

Elämänlaatu on arkenakin sitä, mistä ruuhka-Suomessa ja työelämän oravanpyörässä voi nauttia vain lomilla. Täällä pystyy asumaan ja elämään väljästi myös niukalla budjetilla. Elämä on hyvää ilman työtäkin, mutta työ ilman hyvää elämää ei houkuttele. On ymmärrettävä valinta kadota työmarkkinoilta sen sijaan että muuttaisi työn perässä kiireeseen ja hälinään.

Olisi helppo paheksua ja pakottaa kaikki kynnelle kykenevät paikkaamaan työvoimapulaa. Mutta jos työ on vain sarja nälän aiheuttamia pakkoliikkeitä, on se palkanmaksajalle kehno investointi. Työn on oltava tekijälleen(kin) merkityksellistä, sopivan haasteellista ja hauskaakin, että yritys voi maksimoida hyödyn. Mikä on resepti siihen, että työssä käyvän elämä olisi makea porkkana eikä ruoska?

Suomeen haalitaan työvoimaa Aasiasta asti. Koko Euroopassa on työvoimapula ja työntekijöiden markkinat. Suomen pitää pystyä tarjoamaan hyvän työpaikan lisäksi kokonainen hyvä elämä ollakseen veto- ja etenkin pitovoimainen. Pohjois-Karjalasta Norjaan muuttanut hoitaja kertoi radiossa harkinneensa paluuta tänne. Kun puolisolle ei sopivaa paikkaa löytynyt, he juurtuivat Norjaan.

Moni työelämän ensikertalainen saa näinä aikoina ilouutisen kesätyöpaikasta. Olemmeko valmiina ottamaan vastaan? Nuorisopulssi-kyselyyn vastanneista vain reilu kolmannes on kokenut kesätöistä olleen hyötyä myöhemmän työuran kannalta. Kuusi nuorta kymmenestä jäi sitä vaille.

Nuorelle harppaus opiskeluputkesta työelämään on valtava. Nuorten 24/7-online-elämässä sitoutuminen työvuoroihin ja töihin tulemiseen voi olla uutta.

Bussilakon aikaan opiskelijoita jäi pois koulusta. Teroitin opiskelijoille, että töistä ei jäädä pois kuten koulusta on voinut jäädä. Ai miks, kysyi opiskelija kirkkain silmin. Hyvä kysymys.

Kommentoi

Hae Heilistä