Onko wörttiä?

Saarikiven innoittamana tein minitutkimuksen kaupan karkkihyllyllä. Tulokset olivat aika järisyttäviä, vai sanoisinko suorastaan horriblea.

Original Party Mix, Heart Mix, Remix Bestis, Garden Mix, Moomin Fruit Candies (siis Muumi, tuo suomalaisuuden ikoni!). Nimien lisäksi pusseihin on painettu tekstejä ”natural flavours”, ”choco”, ”gelatin free”, ”natural colors”.

Kornia se, että nämä tuotteet tosiaan on valmistettu Suomessa, Fazerin tehtaalla, ja nimenomaan suomalaisiin kauppoihin. Ulkomaille vietävissä käärepapereissa ei toki ole suomen sanaa pakkauksen kääntöpuolella.

Kieli jakaa Suomessa asuvia ihmisiä tällä hetkellä kenties rajummin kuin edes 1800-luvulla. Tuolloin sivistynyt kansanosa puhui ruotsia, rahvas suomea. Suuri fennomaaninen liike kirkasti suomen kielen asemaa, ja jo muutamassa vuosikymmennessä suomi kelpasi korkeakouluihin ja oikeuslaitoksiin sekä painetun sanan kieleksi.

Nyt jako meidän kantasuomalaisten keskuudessa tapahtuu englannin kielessä. Meille on kehittynyt lähtökohtainen olettamus, että suomalaiset osaavat englantia. Tämä pitää paikkansa varsin huterasti: kansainvälisen englannintaitoindeksin mukaan suomalaisista 67 prosenttia osaa omasta mielestään englantia.

Silti englantia tuputetaan meille joka paikassa. Jokaisen hiukankin murtaen suomea puhuvan ihmisen kohdalla olemme valmiina vaihtamaan englantiin, ja ne meistä, jotka eivät kieltä osaa, eivät puhu mitään. Opi siinä sitten suomea!

Yliopistoissa muutos on ollut raju. Kun opiskelin 20 vuotta sitten Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteitä, en muista kohdanneeni montaakaan kurssia, jossa oppimateriaali olisi ollut englanniksi. Nyt liki kaikkien aineiden opiskelu sisältää englanninkielisiä opintoja, ja iso osa graduista ja väitöskirjoista kirjoitetaan suoraan englanniksi. Suomi on lipumassa pois tieteen kielien perheestä, ja se on surullista.

Siinä missä Suomeen tulevilta pakolaisilta edellytetään tiukkoja kielivaatimuksia, jotta ovi ammatilliseen koulutukseen avautuu, toivotetaan valkokaulustyöntekijät ja tieteentekijät työpaikoille vastaan innolla englannin kielellä.

Janne Saarikivi kuvaa tilannetta osuvasti: nykyään alaluokkien maahanmuuttajat integroidaan suomeksi ja yläluokkien maahanmuuttajat englanniksi.

Kieli jakaa ja luokittelee ihmisiä. Tämän lehden sivuilla 2–3 kerrotaan Itä-Suomen yliopistossa alkavasta tutkimushankkeesta, jossa selvitetään, koetaanko ihmisen yhteiskuntaluokan kuuluvan hänen murteestaan.

Samassa tutkimuksessa saattaa selvitä, miten englannistuminen vaikuttaa ihmisen osallisuuden kokemuksiin. Ulkopuolelle jäämisen tunteista ei ole koskaan seurannut mitään hyvää maailmanhistoriassa.