Tulevaan valmistautuen

Kaikesta taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta opiskelijuus tarjosi paljon vapautta toteuttaa itseään, kokeilla uutta. Uteliaisuuden johdattamana opiskelin omasta tieteenalasta poikkeavia kursseja. Oli helppoa löytää aikaa ja energiaa erilaisille aktiviteeteille ja ystäville.

Nykyinen työelämä ei tunnu hirveän kutsuvalta. Vaikuttaa siltä, että täytyy valita oma hyvinvointi ja taloudellinen epävarmuus tai sitten toimeentulo sekä uupumisen ja kyynistymisen todellinen riski.

Vapaa-ajalla ihmiset joutuvat optimoimaan itseään self-helpin avulla ja wellness-bisnekselle rahaa syytäen jaksaakseen alati vaativamman työelämän pyörityksessä. Monelle arkielämä on selviytymistä.

Korkeimmalla yhteiskuntamme ja kulttuurimme arvojärjestyksessä on selvästi talous ja sen kasvu, ei ihmisten saati muun luonnon hyvinvointi. Olet arvokas kansalainen vasta kun painat duunia sen minkä kykenet, myyttisen talouskasvun mylvivien rattaiden osasena. Kasvun, joka repii alati enemmän resursseja niin ihmisten kuin muunkin luonnon selkänahasta.

Eräs psykologiystäväni on sanonut: poltamme niin itseämme kuin maapalloakin loppuun kiihtyvällä tahdilla.

Mikä estää meitä vaatimasta parempaa?

Jos työpäivän jälkeen on lähes aina poikki ja muulle elämälle ei jää aikaa tai jaksamista, jotain on pielessä. Mahdollisuuksien tarjoaminen laajemmin esimerkiksi kuusituntisiin päiviin ja lyhempiin työviikkoihin niin, että ihmisen toimeentulo on turvattu, olisi yksi hyvä väylä torjua kasvavaa uupumusaaltoa.

Valmistun alalle, jonka osaajista on suurta pulaa. Psykologina minulle tulee riittämään töitä, mikä on samaan aikaan sekä hyvä että huono asia. Toimeentuloni on turvattu, mutta samalla paisuva mielenterveyskriisi on valtaisa yhteiskunnallinen murhenäytelmä.

Olen näin valmistumisen lähestyessä pohtinut, kuinka mielekästä tyypillinen psykologin tekemä yksilöasiakastyö mielenterveyden parissa oikeastaan olisi. Ajattelen nimittäin, että usein yksilöiden haasteet voivat johtua itse asiassa muista syistä kuin ihmisestä itsestään tai hänen lähipiiristään.

Jos ongelmien juurisyyt kytkeytyvät yhteiskunta- ja kulttuurijärjestelmämme rakenteisiin, kuten rasismiin tai heikkoon perustoimeentulon turvaamiseen, psykologin ammatissa voin ainoastaan yrittää tarjota ihmiselle joitakin keinoja selviytyä tragedian keskellä edes jotenkuten.

Tehokkainta pahoinvoinnin torjuntaa olisikin riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen ohella pyrkiä rakentamaan yhdessä sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa.