Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna Käyhkö

Hoitokoti: Kaarikujalla eletään toiminnallista arkea

Tarja Jumppanen on työskennellyt Kaarikujalla hoitokodin alusta asti eli vuodesta 1997. Maire Vornanen puolestaan muutti asumaan Ykköskoti Kaarikujalle pari vuotta sitten. -Tämä on minulle ihan oikea koti. Parasta on se, kun on aina seuraa ja tekemistä, Vornanen sanoo. Tarja Jumppanen on työskennellyt Kaarikujalla hoitokodin alusta asti eli vuodesta 1997. Maire Vornanen puolestaan muutti asumaan Ykköskoti Kaarikujalle pari vuotta sitten. -Tämä on minulle ihan oikea koti. Parasta on se, kun on aina seuraa ja tekemistä, Vornanen sanoo.

Ykköskoti Kaarikujan ovella tulee vastaan hymyileviä kasvoja. Kiihtelysvaarassa Taanotiellä sijaitsevassa mielenterveyskuntoutujien yksikössä on monella asukkaalla pysyvä, loppuelämän koti, jossa eletään tavallista ja onnellista elämää.

Tällä tontilla on pitkät perinteet ihmisistä huolehtimisesta: alkujaan paikalla toimi Kiihtelysvaaran kunnalliskoti. Kaarikujan hoitokodin Kiihtelysvaaran kunta perusti vuonna 1997. Aluksi hoitokoti toimi kunnalliskodin henkilökunnan asuntolaksi rakennetussa talossa.

– Taloa on laajennettu kahdesti: ensin vuonna 2002 ja sitten 2017, kertoo Ykköskoti Kaarikujan yksikönjohtaja Tarja Jumppanen, joka on työskennellyt Kaarikujalla alusta asti.

– Meillä on yhteensä 31 tehostetun palveluasumisen paikkaa, 6 palveluasumisen paikkaa sekä 6 tukiasumisen paikkaa.

Tehostetun palveluasumisen paikoissa asukkaat ovat ympärivuorokautisesti hoivan piirissä. Palvelu- ja tukiasumisen asukkaiden tarvitsemat palvelut vaihtelevat: Kaarikujan päivätoiminnot ovat heidänkin saatavillaan, mutta osa elää hyvinkin itsenäisesti huolehtien ruuista ja lääkkeistään itse.

Kaikilla asukkailla on omat huoneet. Yhteisiä tiloja ovat ruokailu- ja oleskelutilat. Asukkaiden ikähaarukka on 20–80 vuotta, ja keski-ikä noin 60 vuotta.

 

Suurin osa Ykköskoti Kaarikujan asukkaista on kotoisin Pohjois-Karjalasta ja asuu talossa Siun soten maksusitoumuksella. Asukkaat ovat vuokralla asunnoissaan, ja saavat sopimuksensa mukaiset palvelut talosta.

Kaarikujalla työskentelee 4 sairaanhoitajaa, 13 lähihoitajaa ja 3,5 hoiva-avustajaa sekä siivoaja ja keittäjä.

– Kaikki ruuat valmistetaan täällä Kaarikujan keittiössä. Haluamme, että täällä tunnelma on mahdollisimman kodinomainen, Tarja Jumppanen kertoo.

Kaarikujalla herätellään asukkaat uuteen päivään kello 7, kun aamuvuorolaiset tulevat töihin. Aamupala tarjoillaan kello 7–9.

– Pyörätuolia käyttävät asukkaat autellaan aamupalalle, ja omatoimisesti liikkuvat tulevat omassa tahdissaan. Meillä kaikki ruuat tarjoillaan linjastosta, eli siitä saa jokainen valita mieleisensä syötävät.

– Arki on hyvin toiminnallista. Joka päivä jakaannumme ryhmiin, joissa tehdään monenlaisia asioita: askarrellaan, leivotaan, ulkoillaan ja retkeillään, jumpataan tai ratkotaan aivojumppana erilaisia tehtäviä.

Maanantaisin asukkaat kokoontuvat asukaskokoukseen, jossa käydään läpi viikon ohjelmaa. Silloin asukkaat pääsevät päättämään yhdessä, mitä halutaan nyt tehdä. Viikon ohjelmaan vaikuttavat toki myös vuodenkierron juhlat ja teemapäivät.

– Välillä pelaamme ulkona mölkkyä ja sisällä pitkällä käytävällä curlingia tai keilausta. Toisinaan on levyraatia tai bingoa, ja aika usein suuntaamme ulos luontoon ja vaikka laavulle makkaranpaistoon.

 

Puolenpäivän maissa syötävän lounaan jälkeen on lepohetki. Osa asukkaista torkahtaa päiväunille, toiset vain lepäilevät. Iltapäivällä puuhataan jälleen porukassa. Usein käydään kävelyllä tai tuolijumpataan. Joskus lähdetään bussilla retkelle kauemmas Kiihtelysvaaran kirkonkylältä.

Illalla kokoonnutaan yhdessä illalliselle sekä oleskelutilaan katsomaan televisiota. Viiimeisenä illalla syödään iltapala, ja hiljaisuus taloon laskeutuu kello 21:een mennessä.

– Yöhoitaja käy tarkistuskäynneillä tuetun palveluasumisen asukkaiden huoneissa yöaikaan. Aika rauhallisia yöt täällä meillä ovat. Joskus joku käy tupakalla tai jaloittelee hieman, Tarja Jumppanen kertoo.

 

Yksikönjohtajana työskentelevä Tarja Jumppanen on ollut Kaarikujan palveluksessa jo 25 vuotta. Yksi suuri muutos talossa tapahtui, kun Mehiläinen osti yrityksen viisi vuotta sitten. Ykköskoteja on eri puolella Suomea mielenterveyskuntoutujien lisäksi esimerkiksi vanhuksille ja kehitysvammaisille.

Yksi parhaista asioista Ykköskoti Kaarikujalla on Tarja Jumppasen mielestä oma hoitaja -systeemi.

– Jokaisella asukkaalla on nimetty oma hoitaja, jonka kanssa he viettävät viikottain kahdestaan yhteisen tuokion. Silloin voidaan keskustella, ulkoilla, katsella valokuvia tai käydä vaikka jäätelöllä. Ne ovat asukkaiden hyvinvoinnin ja sen seuraamisen kannalta todella tärkeitä hetkiä.

Hoitoalan työvoimapula on huomattu myös Kaarikujalla: varsinkin sijaisia on välillä vaikea saada.

Mehiläisessä ratkaisua asiaan on haettu Filipiinneiltä.

– Mehiläinen kouluttaa kaiken aikaa fiilippiiniläisiä hoitajia, jotka opiskelevat suomen kieltä ja suorittavat suomalaisen lähihoitajatutkinnon hoitokodeissa oppisopimuksella, Tarja Jumppanen kertoo.

– Meillä Kiihtelysvaarassa aloitti kaksi filippiinäiläishoitajaa tänä keväänä, ja heidät on otettu avosylin vastaan.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä