Julkaistu    |  Päivitetty 
Petteri Puhakka

Kalevan kisat: Jutta ja Hertta Heikkinen ovat pitkän perinteen jatkajia

Jutta ja Hertta Heikkinen Ilosaaressa Karjalantalon edustalla kesällä 2022. Viime vuosisadan alussa urheilijat kokoontuivat Joensuussa järjestettyjen erilaisten kisailujen tai tapahtumien jälkeen joskus silloisen Ilosaaren huvilarakennuksen pihalle, jossa otettiin ryhmäkuvia. Jutan ja Hertan sylissä olevassa valokuvassa vuodelta 1907, joka on otettu suurin piirtein samalla kohtaa missä sisarukset vanhaa valokuvaa esittelevät, ovat muiden muassa Katajan aikalaiset huippu-urheilijat Aksel Lihr ja Mikko Holm. Jutta ja Hertta Heikkinen Ilosaaressa Karjalantalon edustalla kesällä 2022. Viime vuosisadan alussa urheilijat kokoontuivat Joensuussa järjestettyjen erilaisten kisailujen tai tapahtumien jälkeen joskus silloisen Ilosaaren huvilarakennuksen pihalle, jossa otettiin ryhmäkuvia. Jutan ja Hertan sylissä olevassa valokuvassa vuodelta 1907, joka on otettu suurin piirtein samalla kohtaa missä sisarukset vanhaa valokuvaa esittelevät, ovat muiden muassa Katajan aikalaiset huippu-urheilijat Aksel Lihr ja Mikko Holm.

Joensuussa jo vuosia urheilijan elämää viettäneet 27-vuotiaat Jutta ja Hertta Heikkinen ovat moniotteluissa valtakunnallista menestystä saavuttaneet yleisurheilijakaksoset. Joensuun Katajan urheilijoina he elävät unelmaansa, joskin molemmat joutuivat jäämään pois ensi viikonloppuna Joensuussa järjestettävistä Kalevan kisoista.

Heikkisen siskokset saivat liikunnallisen elämän alun kotoa, Lieksan Nurmijärveltä. Aktiivisille tytöille piti jo lapsena keksiä jotakin mielekästä tekemistä. Isä Jarmo Heikkisen taustan vuoksi hiihtäminen oli luontainen ensiaskel.

Kun isä rakensi perheen kotipihaan harjoituspaikkoja aitajuoksua, pituus-, seiväs- ja korkeushyppyä sekä kolmiloikkaa varten, tyttöjen kiinnostus monipuolisuutta edustaviin yleisurheilulajeihin syttyi. Teini-iässä tuli menestystä valtakunnan tason kilpailuissa, minkä jälkeen liikunnallinen elämäntapa täsmentyi tavoitteelliseen urheilu-uraan seitsenottelijoina.

 

Hertan ja Jutan puhuessa elämästään ihmisinä ja urheilijoina käy selväksi, että heillä on vahva henkinen yhteys, jonkinlainen sanaton ylivertainen voima, supervoima. Kun jompikumpi kaksoissisaruksista aloittaa lauseen, niin toinen saattaa jatkaa ajatusta.

Liikunnalliset asiat ovat olleet nuorille naisille sydämen asia. Edes teininä ei ollut mitään kapinahenkeä vapaa-aikaa vievää treeniä vastaan. Urheilusta syntyvä monipuolinen tunnekirjo on molemmille tärkeää. Tylsää päivää ei ole. Hertta toteaakin osuvasti, että urheilijana saa herätä joka päivä unelma-ammattiinsa.

 

Joskus kaikki ei mene niin kuin Strömsössä. Loukkaantumiset ovat osa urheilijan elämää ja sanonta ”urheilija ei tervettä päivää näe” pitää usein paikkansa. Jutta sanoo loukkaantumisten ja vammojen olevan urheilussa siinä mielessä pahinta, ettei silloin voi tehdä sitä tulosta, jonka eteen on nähnyt paljon vaivaa. Molemmat sisarukset joutuivatkin ilmoittamaan jäävänsä pois kotikisoista.

Urheilijan elämä pitää suunnitella ja toteuttaa pitkälti urheilun ehdoilla. Valmentaja- ja yhteistyökumppanikuviot mahdollistavat osaltaan urheilijan elämäntapaa ja päämäärien asettelua. Kun siskokset ovat toistensa kilpakumppaneita ja tsemppareita, sekin edistää harjoittelua ja tulosten saavuttamista.

Muutakin elämää kaksosilla toki on. Kavereita tavataan ja siskoilla on yhteinen hevonen. Sen kanssa puuhastelu tuo elämään vastapainoa. Hevosella ratsastaminen on toisaalta myös erinomaista liikuntatreeniä.

Tavoitteet ovat molemmilla selvät. Tänä kesänä ajatuksissa on menestys Joensuussa järjestettävissä Kalevan kisoissa. Kumpikin toivoisi ylittävänsä seitsenottelussa myös jossakin vaiheessa 6000 pisteen rajan. Oman potentiaalin maksimin saavuttaminen ja sitä kautta arvokisoissa menestyminen on sekin kunnianhimoisten kaksosten päämääränä.

Jutan ja Hertan urheilusaavutukset ovat osa jo yli 120-vuotista Joensuun Katajan historiaa. Vuonna 1900 perustetun Katajan alkuaikoina Heikkisten siskosten tavoin moniottelusta kiinnostunut Mikko Holm sai Suomen urheilukuninkaan tittelin vuonna 1908. Lajina oli silloinen kymmenottelu. Hän osallistui myös painijana Tukholman olympialaisiin.

Aksel Lihr oli puolestaan muun muassa mestaritason pikaluistelija. Jutta ja Hertta kuuluvat siis kunniakkaiden menestyjien joukkoon.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä