Hypnoterapia: "Jokainen ihminen on hetkittäin hypnoosissa joka päivä"

– Kenties helpoimmin arjessa tunnistettava hypnoositila on valtatiehypnoosi: usein ihmisen ajaessa tuttua reittiä hän toimii ikään kuin automaattiohjauksella. Hän on kyllä valmis reagoimaan yllättäviinkin tilanteisiin, mutta saattaa silti havahtua yhtäkkiä siihen, että ai, olenkin jo tässä kohdassa, Kareinen kuvaa.

Tätä luonnollista, rentoutunutta olotilaa hyödynnetään hypnoterapiassa erilaisten asioiden käsittelyssä.

Syvärentoutunut tila eli hypnoosi mahdollistaa Katja Kareisen mukaan asioiden käsittelyn alitajuisessa mielessä, minkä vuoksi prosessit ovat yleensä nopeita.

– Kyse on samasta ilmiöstä, jota esimerkiksi mentalistit televisiossa hyödyntävät. Ero on siinä, että he käyttävät menetelmää viihteellisessä tarkoituksessa siinä, missä minä ja muut hypnoterapeutit käyttävät sitä terapeuttisessa tarkoituksessa.

Katja Kareinen alkoi toimia hypnoterapeuttina vuonna 2020 toiminimellä, ja vuonna 2021 hän perusti osakeyhtiön. Toukokuun lopussa Kareisen Peremmälle-yritys löysi omat liiketilat Taitokorttelista.

– Olen käynyt kliinisen hypnoterapian opinnot, mutta minulla ei ole terveydenhuollon taustaa. Hypnoterapeutti ei ole suojattu nimike Suomessa eikä tämä korvaa lääketieteellistä hoitoa. Kyseessä on täydentävä hoitomuoto, Kareinen painottaa.

Kareisen mukaan hypnoterapiaan hakeudutaan usein esimerkiksi ahdistuksen, lievän masennuksen, riippuvuuksien tai pelkojen vuoksi.

– Kyse on toiminta- ja ajatusmalleista, joita halutaan muokata.

– Jos mieltä ajatellaan ympyränä, niin tietoinen mieli on suuri uloin kehä, jonka avulla toimimme päivittäin vahvasti. Tietoisessa mielessä tapahtuu älyllinen ajattelu ja looginen päättely. Tiedostamaton mieli, alitajunta, puolestaan on ympyrän keskellä, ja siellä ovat kaikki tunteemme, ajatusmallimme, arvomme sekä pitkäkestoinen muisti, Kareinen kertoo.

Hypnoterapiassa päästään Kareisen mukaan tietoisen mielen ”ohi” työskentelemään alitajunnassa, jossa omien toimintamallien ja asenteiden muuttaminen on mahdollista.

– Arvot kuitenkin suojelevat alitajuntaa. Jos tahtoisin tehdä asiakkaasta pankkiryöstäjän, en todennäköisesti onnistuisi siinä, koska hänellä on lähtökohtaisesti olemassa sellainen arvo, että ryöstäminen on väärin.

Kareinen korostaa, että ihminen on hypnoosissakin aina tietoinen itsestään ja ympäristöstään. Silmät voi avata milloin tahansa ja palautua näin nykyhetkeen.

– Ihminen on hypnoosissakin toimintavalmiudessa ja havahtuu näin ollen esimerkiksi koviin ääniin, aivan kuten unessakin. Alitajunta suojelee meitä siten.

Esimerkiksi tupakointiriippuvuutta on Katja Kareisen mukaan mahdollista hoitaa hypnoterapialla. Tupakointiin liittyy usein vahva tupakoitsijan identiteetti, jota voidaan lähteä muuttamaan hypnoosissa.

– Vaikka tupakoitsija järkeilisi, että polttaminen on epäterveellistä, hänen on hyvin vaikeaa muuttaa omaa tottumustaan ennen kuin hän rakentaa oman identiteettinsä tupakoimattomaksi henkilöksi, Kareinen sanoo.

Esimerkiksi ahdistusta tai bruksismia eli hampaiden narskuttelua ei puolestaan lähdetä hoitamaan identiteetti- tai tottumiskysymysten kautta, vaan Kareisen mukaan vaivojen taustalla on aina jokin tunne.

– Ihmistä on katsottava kokonaisuutena. Usein esimerkiksi bruksismin lisäksi ihmisellä voi olla kovaa stressiä, käsittelemätöntä vihantunnetta tai ahdistustakin, jolloin ne on hoidettava ensin pois ennen kuin pureudutaan narskutteluun ongelmana.

Muutokset eivät tapahdu hypnoterapian, kuten eivät muidenkaan terapiamuotojen, avulla sormia napsauttamalla, vaan asioita on työstettävä pidempään.

Katja Kareinen suosittelee asiakkailleen tavallisesti viittä käyntikertaa, joista neljä ensimmäistä tehdään parin viikon välein ja viides joidenkin kuukausien kuluttua, jolloin voidaan tarkistaa, onko vaiva pysynyt poissa vai kenties palannut.

Hypnoosiherkkyys on Kareisen mukaan hyvin henkilökohtaista.

– Kaikki pystyvät vaipumaan hypnoosiin juuri siksi, että kyseessä on luontainen olotila. Hypnoosi voi olla hyvinkin kevyt, mutta silti tehokas. Syvimpiin hypnoositiloihin pääseminen on puolestaan pitkä prosessi, ja siihen pyritään harvemmin.