Julkaistu 

Vesiturvallisuus: LähiTapiola Itä lahjoitti kymmenen pelastusrengasta toiminta-alueelleen – "Ihmisillä on selvästi jonkin verran huolta"

Yksi LähiTapiola Idän pelastusrengas löysi paikkansa Pielisjoen varrelta kanavasulun lähettyviltä. Hanna Plosilan mukaan moni ehdotuksista koski kanavasulkua. Hanna-Mari Lappalainen Yksi LähiTapiola Idän pelastusrengas löysi paikkansa Pielisjoen varrelta kanavasulun lähettyviltä. Hanna Plosilan mukaan moni ehdotuksista koski kanavasulkua.

LähiTapiola Idän pelastusrengaskampanja keräsi sadoittain ehdotuksia. Vesiturvallisuus huolettaa ihmisiä.

LähiTapiola Itä lahjoittaa kymmenen pelastusrengasta toiminta-alueelleen. Yhtiön pelastusrengaskampanjassa kerättiin ihmisiltä ehdotuksia renkaiden sijoituspaikoista, ja viestintä- ja sidosryhmäpäällikkö Hanna Plosilan mukaan kampanja ylitti kaikki odotukset.
– Mietimme, että näinköhän saamme kymmentäkään ehdotusta, mutta niitä tulikin lopulta yli 250. Ihmisillä on selvästi jonkin verran huolta vesiturvallisuudesta, Plosila sanoo.

Moni ehdotti pelastusrenkaalle paikkaa Joensuun kanavasulun lähistöltä. Taustalla lienee toukokuussa kanavasulussa tapahtunut läheltä piti -tilanne, jossa nuorehko mies joutui veden varaan, ja sivulliset pelastivat hänet.
– Ehdotuksia tuli melko paljon myös kosken puoleisen joenvarren lähistölle, Ylisoutajansillan lähistölle sekä Penttilänrantaan, Plosila kertoo.
LähiTapiolan sinivalkoisia pelastusrenkaita on viety jo muun muassa Ilomantsiin, Kiteelle, Lieksaan, Outokumpuun ja Valtimolle. Viimeinen rengas kiinnitetään Pielisjoen kanavasulun varrelle johonkin sellaiseen kohtaan, jossa renkaita ei ole aivan lähettyvillä.
– Olisimme halunneet viedä renkaat melkeinpä kaikkiin paikkoihin, joihin ehdotuksia tuli, mutta nämä renkaat eivät ihan siihen riitä. Huomioimme kuitenkin kaikki ehdotukset, ja on mahdollista, että teemme tulevaisuudessa lisää lahjoituksia.
Joensuussa Pielisjoen kanavasulun lähettyvillä on jo valmiiksi useita oransseja pelastusrenkaita.
– Ihmiset eivät välttämättä ole tietoisia siitä, että tässä on renkaita molemmin puolin. Vesiturvallisuuden suhteen korostaisin muutenkin sitä, että ihmisten tietoisuutta kasvatetaan, ja ihmisten kannattaa itse varautua tilanteisiin ennakoimalla asioita, Plosila toteaa.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton mukaan yksi tyypillisimmistä onnettomuuksista vesillä on putoaminen tai luiskahtaminen veteen.
Itä-Suomessa hukkui viime vuonna neljäkymmentä henkilöä, joista kolmetoista Pohjois-Karjalassa. Koko Suomessa viime vuonna hukkui 157 ihmistä.
– Se on melko iso luku. Suomessa hukkuu suhteessa väkilukuun kaikista eniten ihmisiä Pohjoismaissa, Hanna Plosila muistuttaa.
Yli 80 prosenttia Suomessa hukkuneista on miehiä. Suurimmassa hukkumisvaarassa ovat tilastollisesti ikääntyneet ja lapset.
– On joitakin ehkä itsestään selvältä tuntuvia asioita, joita kaikkien kannattaisi vesillä muistaa: esimerkiksi pelastusliivien käyttäminen, lasten uimaopetus ja silmälläpitäminen, alkoholin jättäminen pois sekä se, että ui vain rannansuuntaisesti ja sellaisissa kohdissa, joissa jalat ulottuvat pohjaan. Uimaan ei myöskään pitäisi mennä koskaan yksin, Plosila luettelee.
– Kaikkia hukkumisia ei tietenkään voida aina estää, mutta jotakin edellä mainituista asioista on todennäköisesti jätetty tekemättä aina, kun hukkuminen tapahtuu.

Onnettomuuksia sattuu luonnossa esimerkiksi kallioilla ja joenrannoilla, mutta usein myös rakennetuissa ympäristöissä, kuten satamissa ja laitureilla. Tällaisissa paikoissa ylös pääseminen voi olla vaikeaa.
– Pelastusrenkaan lisäksi hyvänä pelastusvälineenä toimii esimerkiksi ämpäri: sen voi heittää pelastettavalle, ja kun sen kääntää väärin päin, se kelluttaa ihmistä, Hanna Plosila sanoo.
Hätätilanteessa esineiden hyödyntämistä pelastusvälineenä ei välttämättä muista ajatella, minkä vuoksi Plosila opastaakin varaamaan esimerkiksi mökkirantaan jo etukäteen tietyn ämpärin tai muun pelastusvälineen.
– Pelastamista kannattaa muutenkin miettiä ja siihen kannattaa varautua jo etukäteen – jos tilanne osuukin kohdalle, silloin pystyy todennäköisemmin pysymään rauhallisena ja tietää, kuinka toimia, Plosila summaa.


Hätätilanteet: On tärkeää pysyä rauhallisena

- Jos joutuu veden varaan, tärkeintä on toimia ripeästi, mutta rauhallisesti. Mikäli on itse vedessä vaaratilanteessa, tulee huutaa heti apua ja yrittää olla panikoimatta.
- Jos taas ystävä tai perheenjäsen joutuu vedessä hätätilanteeseen, voi avun saada pelastusrenkaan lisäksi esimerkiksi ihan tavallisella ämpärillä.
- Lähesty pelastettavaa varoen, mutta ripeästi. Pidä apuväline itsesi ja pelastettavan välissä ja ojenna apuväline pelastettavalle, jos pelastettava on lähellä rantaa. Välineen voi myös heittää hänelle. Auta pelastettava rantaan, tee tarvittavat ensiaputoimenpiteet ja toimita tarvittaessa jatkohoitoon.
- Muista HRAP-muistisääntö: 1. Hälytä apua, 2. Rauhoitu ja rauhoittele pelastettavaa, 3. Etsi Apuväline, kuten pelastusrengas, kelluttava ämpäri tai kanisteri, 4. Pelasta apuvälinettä käyttäen.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä