Terveys: Satoja syöpiä jäänyt diagnosoimatta
Aurinkovoiteen käyttö on yksi parhaita tapoja suojautua auringolta. Pelkkä ruskettuminenkin on jo merkki ihovauriosta. Kuva: Sakari Lindell
Syöpäjärjestöjen Taloustutkimuksella teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 63 prosenttia suomalaisista ihannoi edelleen rusketusta. Reilu kymmenen vuotta sitten rusketusta ihannoi 76 prosenttia, eli asenteet muuttuvat, vaikkakaan eivät kovin nopeasti.
Yli puolet suomalaisista ruskettaa ihoaan auringossa ainakin joskus, vaikka se ei ole terveellistä.
Suomessa UV-säteily on voimakkaimmillaan muutamien viikkojen ajan ennen ja jälkeen juhannuksen. Kesäpäivän seisauksen tienoilla aurinko nousee taivaalla niin korkealle kuin se Suomen leveysasteilla on mahdollista.
Näinä päivinä UV-säteilyn voimakkuutta kuvaava UV-indeksi ylittää Suomen eteläosissa pilvettömänä päivänä voimakkaan säteilyn rajan eli lukeman kuusi.
Jos iho saa liikaa UV-säteilyä, se palaa. Iho punoittaa, kuumottaa ja on arka muutaman päivän ajan.
– Punoittava ja kuumottava iho on merkki vakavista soluvaurioista, muistuttaa Säteilyturvakeskuksen (STUK) erityisasiantuntija Anne Höytö.
UV-säteily vaurioittaa solun perimää, mikä puolestaan käynnistää ihon puolustusmekanismit. Iho yrittää puolustautua UV-säteilyä vastaan ruskettumalla ja paksuuntumalla, ja mikäli altistus on voimakas, myös tulehdusreaktiolla. Tulehdus näkyy ihon palamisena, eli punoituksena, kuumotuksena ja turvotuksena.
Lieväkin ihon palaminen ja rusketus ovat merkkejä ihovaurioista. Perimäaineksen vaurioitumisen lisäksi UV-säteily vaurioittaa ihon tukirangan kollageeni- ja elastaanisäikeitä.
Ihon omat korjausmekanismit korjaavat osan vaurioista, mutta korjaamattomat perimävauriot voivat johtaa ihosyövän kehittymiseen. Tukirangan vauriot näkyvät ajan myötä ihon ikääntymisenä eli rypistymisenä ja pigmenttimuutoksina.
Länsimaissa ihosyövät, erityisesti melanooma, yleistyvät, koska ihmiset viettävät pitkiä aikoja auringossa eivätkä suojaa ihoaan riittävästi.
– Iho voi palaa, kun UV-indeksi on vähintään kolme. Keväthangilla iho voi palaa matalammallakin UV-indeksin arvolla, sillä lumi heijastaa tehokkaasti UV-säteilyä, Anne Höytö kertoo.
Ihon palamisherkkyyteen vaikuttaa ihotyyppi. Siinä missä UV-indeksin ollessa kolme, vaaleahiuksinen ja -ihoinen, pisamainen henkilö palaa noin 40 minuutissa, ruskeahiuksinen ja -silmäinen henkilö pystyy oleskelemaan auringossa palamatta yli puolitoista tuntia.
UV-indeksiä kannattaa seurata esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen UV-indeksin ennuste -sivulta, jotta voimakas UV-säteily ei pääse yllättämään.
Melanoomaan sairastui vuonna 2020 826 miestä ja 717 naista. Tämä on 15 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Melanooma on länsimaissa nopeimmin yleistyvä syöpä, joka lisääntyy Suomessa normaalisti sekä naisilla että miehillä noin viiden prosentin vuosivauhtia.
– Vähentynyttä uusien melanoomien määrää selittänee ihmisten vähäisempi hakeutuminen ja pääsy tutkimuksiin koronavuonna, miettii tilastojohtaja Janne Pitkäniemi Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksesta Suomen Syöpärekisteristä.
Tämä on Pitkäniemen mukaan huolestuttavaa, koska mitä varhaisemmin melanooma löydetään, sitä parempi ennuste taudilla on. Melanooma lähettää jo melko varhaisessa vaiheessa etäpesäkkeitä, ja etäpesäkkeitä lähettäneen taudin hoitaminen on huomattavasti hankalampaa.
On odotettavissa, että lähivuosina melanoomaa diagnosoidaan selvästi enemmän, kun korona-aikana diagnosoimatta jääneet taudit löytyvät.
Kommentoi