Julkaistu    |  Päivitetty 
Marko Siintomaa

Heilin koeajo: BMW i4 M50 Supercharged näyttää ja tuntuu Bemarilta

Uudessa BMW i4:ssa on uudenmallinen, niin sanottu majavanhammas-maski. Aika näyttää miten silmä siihen tottuu. Hieno ajettavuus auttaa kuitenkin äkkiä unohtamaan keulan erikoisuuden. Latausportti löytyy takaa jalkakäytävän puolelta. Kuva: Marko Siintomaa Uudessa BMW i4:ssa on uudenmallinen, niin sanottu majavanhammas-maski. Aika näyttää miten silmä siihen tottuu. Hieno ajettavuus auttaa kuitenkin äkkiä unohtamaan keulan erikoisuuden. Latausportti löytyy takaa jalkakäytävän puolelta. Kuva: Marko Siintomaa

BMW:llä on kunniakas historia moottorien valmistajana. Itse asiassa merkin nimi tarkoittaa Baijerin moottoritehtaita, ja vaikka merkin logosta voisi herkästi luulla sen tarkoittavan lentokoneen potkuria, niin todellisuudessa siinä on Saksan Baijerin osavaltion värit. Näin suomalaisittain siis mukava sini-valkoinen väritys.

BMW:llä on tietynlainen, ehkä hieman kapinallinen maine automerkkinä. Merkki oli pitkään tunnettu siitä, että se valmisti vain takavetoisia autoja. Myöhemmin mukaan tulivat nelivetoiset ja myös etuvetoiset mallit, joiden myötä kovimmat BMW-puristit kääntyivät haudassaan.

Etuvetoinen BMW ei sinänsä ollut lopulta mikään yllätys, sillä automerkki oli harjoitellut jo pitkän aikaa etuvetoisen auton tekoa Minin nimellä.

Noin kymmenen vuotta sitten näki päivänvalon täysin sähköinen BMW i3. Se oli hiilikuiturunkoinen auto, ja muotoilukieli oli myös aikaansa edellä.

BMW vaikutti olevan etulinjassa automaailman sähköistymisen kanssa, sillä samoihin aikoihin vuonna 2013 esiteltiin ensimmäinen Teslan omaa suunnittelua oleva automalli Model S. Hämmentävää kyllä ii-kolmosen elinkaari on ollut automallille epätavallisen pitkä, ja sen tuotanto on päättymässä vasta kesällä 2022. Tilalle on tyrkyllä isompi vahvasti nelossarjan polttomoottorimalliin pohjautuva BMW i4.

 

Sisältä i4 näyttää ja tuntuu BMW:ltä. Kuljettajan edessä on nykytyyliin kaksi näyttöä, joista kuljettajan edessä oleva hoitaa mittariston virkaa.

Näkymä siinä on selkeä ja yllätyksetön, mutta monessa muussa (sähkö)automallissa on nähty vieläkin monipuolisempaa näkymää. Keskinäyttö on varsin täynnä asiaa. Näyttöä voi käskeä sormella tai sitten keskikonsolin säätöpyörästä.

Ajaessa säätöpylpyrän käyttö tuntui olevan jopa helpompaa kuin sormella osuminen kuvakkeeseen auton olleessa liikkeellä. Toiminnot on pääosin hyvin järjestelty, mutta jotain toimintoja saa etsiä monen valikkomutkan takaa.

Keskinäyttö toimii pääasiassa sujuvasti, mutta välillä se tuntui miettivän ihmeen kauan, ja lopulta tietoviihdejärjestelmä piti uudelleen käynnistää pitämällä virtanappia pohjassa tarpeeksi pitkään.

Langaton Android Auto ja Apple CarPlay löytyy, ja samaten kännykkää saa ladattua Supercharged-varustepaketin mukana tulevalla langattomalla kännykkäalustalla.

Samaisen noin 20 000 euron hintaisen varustepaketin mukana i4 M50 -malliin tulee muun muassa M-urheilupenkit ja säätyvät iskunvaimentimet. Sähkösäätöiset etupenkit ovat hyvät, tukevat hyvin ja niissä jaksaa istua tuntitolkulla hyvin.

 

Ratissa on tutut vakionopeussäätimen säädöt vasemmalla puolella ja oikealla puolella äänenvoimakkuuden säätö. Ratissa on myös näppäimien yläpuolella ”automaattiohjaukseen” liittyvät varoitusvalot: jos syystä tai toisesta ohjaaminen keskeytyy esimerkiksi sairaskohtauksen takia niin auto osaa pysähtyä hallitun automaattisesti.

Samaten mukautuva vakionopeussäädin päällä ajellessa riittää pelkkä kämmenen kosketus ratin pinnassa ilman, että rattia tarvitsee heiluttaa. Lisäksi mittaristossa vaikutti olevan Mustang Mach-E:n tapaiset infrapunasilmät, jotka vahtivat kuskin vireystilaa ja että kuski myös seuraa tien tapahtumia.

 

Mallinimeä i4 M50 kun alkaa koodata auki, niin M-kirjain saattaa jo kertoa autoista enemmän perillä oleville, että nyt on perusmallia väkevämpi versio kyseessä. Nelivetoisen mallin sähkömoottoreista löytyy tehoa yhteensä 400 kW/544 hv ja vääntöä 795 Nm.

Nollasta sataan pitäisi tapahtua parhaimmillaan 3,9 sekunnissa. Näistä lukemista voi päätellä, että voimaa on tarjolla tarvittaessa reilusti.

Kuivalla tienpinnalla Sport Boost -tilassa Launch Control päällä jalka jarrulla ja toinen kaasulla auto ikään kuin yrittää repiä itseään liikkeelle kuin talutushihnassa oleva koira. Jalka jarrulta pois ja selkä liimaantuu penkkiin siihen malliin, että mieleen tulevat lähinnä huvipuistolaitteet. Kyllä lähtee!

Muuten ajettavuudeltaan i4 M50 on hyvinkin siivo, ja esimerkiksi maantieajossa korostuu auton yleinen hiljaisuus. Tässä voi olla yksi syy varsin reiluun painoon, joka on noin 2 300 kiloa. M50 on enemmänkin tehokas GT eli Gran Turismo -tyylinen auto, jolla taittaa mukavasti myös pitkää matkaa, kuin pelkkä ratakireä kivireki.

Kaiken lisäksi pidemmässä maantieajossa sähkö-bemari osaa lämmittää akun valmiiksi laturille, kun se on vaan laitettu kohteeksi navigaattoriin. Piikkitehoa auto osaa ottaa laturista 205 kW ja 10–80 prosentin lataus tapahtuu noin puolessa tunnissa. Täydellä akulla vaikuttaa pääsevän kesäkelissä 350–400 kilometriä.

BMW i4 -malliston hinnat alkavat noin 59 000 eurosta, ja M-nelivetomalli on noin kymppitonnin kalliimpi. BMW:n tapaan tarjolla on monenlaista lisävarustepakettia, ja koeajoautomallin hinta oli varsin täydellisesti varusteltuna 91 599,99 euroa. Se on luonnollisesti paljon rahaa, mutta mikäli rahkeet vain riittävät tähän autoon, niin sillä kyllä saa hienon ja tehokkaan auton. Yksi kappale näitä, kiitos.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä