Julkaistu    |  Päivitetty 
Matti Virrantalo

Haki paikkaansa kuin Kallio-Herkon uuni

Täältä aloitettiin: Aschanin talo nykyisen Rantakatu 9 A:n kohdalla. Kuva: Matti Virrantalon kokoelmat Täältä aloitettiin: Aschanin talo nykyisen Rantakatu 9 A:n kohdalla. Kuva: Matti Virrantalon kokoelmat
Joensuun kaupunki sai olla reilut kolme vuotta perustamisestaan ilman omaa postikonttoria, kunnes sellainen vuoden 1852 alusta aloitti toimintansa.

Ensimmäiseksi postinhoitajaksi postihallitus nimesi Kiihtelysvaarasta syntyisin olleen Johan F. Aschanin, ja postikonttori aloitti hänen talossaan nykyisen Rantakatu 9 A:n kohdalla. Edelleenkin paikalla olevaa uudelleen rakennettua taloa sanotaan Aschanin taloksi, vaikka alkuperäinen talo paloi maan tasalle joulukuussa 1892 oltuaan tuolloin jo englantilaisen Utrassa toimivan Egerton Hubbard & Co:n omistuksessa.

Aschanin tarina postinhoitajana päättyi 1862 erottamiseen hänen syyllistyttyään kavalluksiin. Uudeksi postinhoitajaksi tuli Georg F. Öhrnhjelm, ja postikonttori sijoitettiin hänen taloonsa nykyisen Kauppakatu 8 kohdalle.

Siinä postikonttori toimi kaksikymmentä vuotta, kunnes 1883 postinhoitajaksi nimettiin Johannes W. Stenbäck ja postikonttori vuorostaan muutti hänen taloonsa takaisin Rantakadun varteen, nyt Suvantokadun kulmalla olevaan taloon. Tällä paikalla postikonttori pysyi kymmenen vuotta, kunnes 1893 se muutti Ranta- ja Koskikadun kulmaukseen eli raatihuoneen taloon (nykyisin Mustosen talona tunnettu). Uudeksi postinhoitajaksi vuonna 1894 tuli A. Robert Streng.

Joulukuussa 1895 kaupungin valtuusmiehet päättivät ”ylössanoa” postikonttorin vuokrasopimuksen kaupungin omistamasta talosta kesäkuun 1896 alusta alkaen. Kaupunki tarvitsi kyseisiä tiloja kirjasto-, lukusali- ja kokoustiloikseen. Postinhoitaja Streng anoi kaupungilta, että postikonttori saisi vielä vuoden olla näissä tiloissa, mutta anomus hylättiin, ja niin oli ryhdyttävä uusien tilojen etsintään.

Tammikuussa 1896 ryhtyi rakennusmestari Vilho Ronkainen rakentamaan laamanni Waldemar Nysténin omistamalle tontille nykyisen Rantakatu 19:n S-Marketin kohdalle taloa, johon tulee ”7 huonetta ja kyökki”. Talosta postihallitus vuokrasi tilat postikonttorille.

Uuden postikonttorin paikan tultua julki oli Karjalattaressa useita sapekkaitakin kirjoituksia postikonttorin syrjäisestä sijainnista johtuen, ja lehti itsekin moitiskeli sen sijaintia.

Sinne postikonttori kuitenkin kaupungintalolta muutti talon valmistuttua kesällä 1896. Syrjässähän se kieltämättä sijaitsi, koska silloisen kaupungin asutus ja liikehuoneistot olivat keskittyneet lähes yksinomaan torin eteläpuolelle kaupungin kolmanteen kaupunginosaan. Rantakadun pohjoisosakin kun oli vielä kiveämättä katuvalolampuista puhumattakaan.

Postinhoitaja Streng jättikin syksyllä 1896 kaupungille anomuksen saada yhtä katuvalolamppua postikonttorinsa kohdalle ja pyysi katuosankin kiveämistä. Katuvaloanomuksen valtuusmiehet hylkäsivät, mutta kiveämispyyntö sentään eteni valmisteltavaksi. Yksi hyvä puoli uuden postikonttorin sijaintipaikassa sentään nähtiin; postin kuljetusmatka äskettäin valmistuneelta rautatieasemalta postikonttorille ja takaisin hieman lyheni.

Vuonna 1914 Joensuuhun valmistui uusi hulppea kaupungintalo ja näin vanhaan kaupungintaloon (raatihuoneelle) jäi vapaita tiloja.

Kun postikonttorin tilat Ronkaisen talossa (jonka talon Ronkainen oli heti sen valmistuttua ostanut itselleen) olivat käyneet auttamattoman ahtaiksi, kaupunki tarjosi postihallitukselle tilojaan vuokrattavaksi postikonttorin käyttöön. Tämä ei ollutkaan ainoa postikonttorin paikaksi ehdolle tullut. Silloinen postinhoitaja Akseli F. Göös oli ostanut keväällä 1914 Tori- ja Suvantokadun kulmalta Pohjoismaiden Osakepankilta tontin rakennuksineen, jotka Göös aikoi uudistaa asunnoksi itselleen ja postikonttorille sopiviksi.

Myös Joensuun Ympäristön Osuusmeijeri oli syksyllä 1914 ostanut Ranta- ja Siltakatujen kulmasta (nykyisin Sokos) tontin aikomuksena rakentaa sille ison kivirakenteisen liikerakennuksen, johon tulisi tilat myös postikonttorille. Oli siis ainakin kolme paikkaa tarjolla.

Näistä postihallitus maaliskuussa 1915 hyväksyi kaupungin tarjouksen, ja niin postikonttori palasi kesäkuun 1916 alussa samaan taloon, josta se oli joutunut vuonna 1896 lähtemään. Mainittu osuusmeijerin liikerakennushanke jäi sittemmin syystä tai toisesta toteutumatta.

Vuonna 1953 valtio alkoi suunnitella Joensuuhun posti- ja lennätinlaitokselle omia uusia toimitiloja.

Kaupungin kanssa käydyissä neuvotteluissa päästiin sopimukseen rakennuspaikasta. Kaupunki luovutti virastotalolle tontin Rantakadun varrelta silloisen kansakoulun takaa ja sai vaihdossa valtiolta kanavalaitoksen hallussa olleita maa-alueita ja rakennuksia. Virastotalo valmistui 1955, ja kesäkuussa posti pääsi muuttamaan ”omiin tiloihin” oltuaan sitä ennen aina vuokratiloissa, josta viimeisimmät 39 vuotta ns. Mustosen talossa.

1980-luvulla alkoi postilaitoksen toiminnassa tapahtua voimakkaita muutoksia. Postikonttoreita oli perustettu vuosikymmenien aikana lukuisasti Joensuuhunkin, ja niiden tarve alkoi hiipua. Se johti niiden lakkauttamisiin.

2000-luvulle tultaessa vielä jäljellä olevista entisistä postikonttoreista oli tullut Postin myymälöitä, joissa oli tarjolla perinteisten postipalvelujen ohella monenlaista muutakin kauppatavaraa suklaapatukoista lähtien.

Viimein Joensuussa ei ollut postin omana toimipaikkana kuin tämä ”pääpostina” tunnettu posti.

Marraskuussa 2009 sekin lähti valtion omista tiloista vuokralle Centrumin taloon Kauppakatu 29:ään. Siellä jokseenkin ahtaissa tiloissa posti palveli aikansa, kunnes kesäkuussa 2015 posti ilmoitti lakkauttavansa senkin, koko maakunnan viimeisen postin oman toimipaikan, siirtäen sen toiminnot viereisen S-Marketin yhteyteen asiamiespostiksi.

Näin oli Joensuussa päättynyt 163-vuotinen postin toimipaikkojen tarina ja perjantaina 19.2.2016 saatiin lyödä se viimeinen leima postimerkille.

Vertauskuvallisesti voinee sanoa kirjailija Kalle Päätaloa lainaten ”haki paikkaansa kuin Kallio-Herkon uuni, kunnes lopulta jouti purkaa pois”.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä