Julkaistu    |  Päivitetty 
Heikki Tarma

Pyhäselän elinvoimainen kompleksi

Hopealahden huvila 1900-luvun vaihteessa. Kuva: Joensuun Työväenyhdistyksen arkisto/Juha Hämäläinen Hopealahden huvila 1900-luvun vaihteessa. Kuva: Joensuun Työväenyhdistyksen arkisto/Juha Hämäläinen
Pyhäselän rannalla Joensuun kaupungin itäpuolella oli myös huvila-asutusta, vaikkakin vähemmän kuin Linnunlahdella ja Hasanniemessä. Pyhäselän rannalta löytyy useita merkkihenkilöiden huviloita, kuten esimerkiksi kauppaneuvos Magnus Gustav Piipposen Hopealahti.

Kauppaneuvos Magnus Gustav Piipponen oli vuonna 1896 ostanut konttoristi Karl Oskar ja Bertta Lihriltä 53 hehtaarin suuruisen Hopealahti-nimisen perintötilan 4 300 markalla (noin 23 000 euroa).

Karl Oskar ja Bertta Lihr olivat saaneet tilan Karl Oskarin isältä Kiihtelysvaarassa asuneelta apteekkari Karl Viktor Johaninpoika Lihriltä. Tämä oli syntynyt Tammisaaressa vuonna 1839 ja muuttanut leskenä Joensuuhun vuonna 1884 ja sieltä edelleen Kiihtelysvaaraan kuuden lapsensa kanssa.

Lihr oli ollut varakas apteekkari ja sijoittanut varojaan lapsiaan varten ostamalla maatiloja Kiihtelysvaarasta ja lähiympäristöstä.

Yksi ostos oli Niittylahden lähellä ollut maatila Hopealahti. Karl Viktor lahjoitti tilan pojalleen Karl Oskarille. Tämä taas syntyi Pohjassa vuonna 1871. Hän kävi Joensuun lyseota viisi luokkaa ja siirtyi liikealalle palvellen prokuristina Petter Parviaisella Joensuussa.

Sen jälkeen hän toimi Savo-Karjalan Osake-Pankin Joensuun konttorin johtajana. Joensuusta hän siirtyi Helsinkiin ja toimi Suomen Auto Oy:n johtajana Helsingissä, puutavarayhtiö Lavola & Lihrin toisena johtajana Helsingissä ja sittemmin itsenäisenä liikemiehenä.

Karl Oskar Lihr muutti sukunimensä Lavolaksi vuonna 1906.

Joensuussa asuessaan Lavola toimi Joensuun rahatoimikamarin puheenjohtajana 1917–1918 ja Joensuun porvariston pensionikassan johtokunnassa ja esimiehenä 1902–1918.

Vapaussodan valmistelussa ja sen aikana osallistui Lavola tarmolla suojeluskuntatyöhön Joensuussa ollen Pohjois-Karjalan aliupseerikunnan jäsenenä ja osallistuen kaupungintalolla joulukuussa 1917 sattuneeseen kahakkaan venäläisen sotaväen kanssa.

Lavolan tunnetuin poika Ossian toimi Joensuun suojeluskunnan huoltopäällikkönä ja oli aktiivinen toimija reserviläisyhdistyksissä.

Hopeanlahden tilan ostaja oli joensuulainen menestyksekäs liikemies Magnus Gustav Piipponen, jolla oli tukku- ja vähittäisliike Joensuussa. Hän oli myös laivanvarustaja ja kunnallismies. Piipponen osti Hopealahden perheelleen huvilakäyttöä varten, ja koko perhe vietti kesät maatilallaan Hopeaniemessä.

M.G. Piipposen perheessä oli viisi lasta: Tauno, s. 1886, oli isänsä kauppahuoneen prokuristi ja viimeinen johtaja, Yrjö, s. 1893, lääkäri, Matti, s. 1894, oli korkeimman oikeuden presidentti, Aino, s. 1883, toimi kielten ja kirjallisuuden opettajana sekä Kerttu, s.1888, suoritti hammaslääketieteen opintoja.

Vuonna 1986 Piipposen perikunta päätti luopua huvilastaan, ja he myivät Hopealahden Joensuun Työväenyhdistykselle. Työväenyhdistys on kunnostanut huvilaa, pitänyt siellä talkoita ja tupailtoja sekä majoittanut yhdistyksen vieraita.

Hopealahti on tänään elinvoimainen ja toimiva huvilakompleksi, jota vaalitaan perinteen ja nykyajan tietojen mukaan.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä