Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

"Kela-korvaus on ollut toimiva käytäntö"

Maarit Pippola pelkää hoidon pirstaloituvan tulevaisuudessa, mikäli Kela-korvauksia lasketaan entisestään. Kuva: Marko Puumalainen Maarit Pippola pelkää hoidon pirstaloituvan tulevaisuudessa, mikäli Kela-korvauksia lasketaan entisestään. Kuva: Marko Puumalainen

Joensuulainen erikoishammaslääkäri ja kokoomuksen kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsen Maarit Pippola teki marraskuun alussa kansalaisaloitteen sairausvakuutuksen Kela-korvausten korottamisesta.

Aloitteen mukaan Kela-korvaus oli aiemmin terveydenhuollon kokonaiskuluista jopa 45 prosenttia, kun nykyisin se on yksityisen palveluntuottajan laskuttamista hoito- ja tutkimuskuluista enää noin 15 prosenttia.

Jos Kela-korvauksia vähennetään entisestään, pelkona on, että paine julkisessa terveydenhuollossa kasvaa kestämättömäksi sekä palveluja tarvitseville että niitä tuottaville.

– Minua hämmästyttää, että vähän väliä keskustellaan siitä, että lähdetään purkamaan jotakin, joka on tehty tasa-arvon edistämiseksi. Kela-korvaus on ollut toimiva käytäntö, jossa on ollut myös erittäin hyvä valvonta, Pippola toteaa.

Kela-korvausten päämääränä on Pippolan mukaan ollut luoda terveydenhoitoon tasa-arvoa ja aitoa valinnanvapautta.

Kela-korvauksia maksetaan Suomessa kaikille sairausvakuutuksen piiriin kuuluville. Kela-korvaukset koskevat yksityisten lääkäripalveluiden lisäksi esimerkiksi yksityisiä fysioterapia-, psykoterapia-, kuvantamis- ja laboratoriopalveluita.

– Yksityiset hammaslääkärit ja lääkärit ovat toimineet vähän niin kuin perhelääkärit – joku on saattanut käydä samalla lääkärillä 20 tai 30 vuotta, jolloin lääkärillä on toki kokonaisvaltaisempi kuva asiakkaan terveydestä kuin silloin, jos lääkäriltä ostaa apua johonkin yksittäiseen vaivaan. Nyt pelkään, että hoito tulee pirstaloitumaan, Pippola sanoo.

 

Pippola työskentelee vuonna 2018 perustamassaan hammaslääkäriasema Mansikkapaikassa. Pippola kertoo Kela-korvausten laskemisen näkyneen työssä muun muassa lisääntyneenä hoitovelkana.

– Meillä on toki palvelusetelijärjestelmä käytössä, mutta se on kovin byrokraattinen ja vie paljon julkisen puolen resursseja, koska siellä tehdään aina arvio hoidontarpeesta.

Pippolan mukaan palvelusetelijärjestelmää ollaan parhaillaan kehittämässä suun terveydenhoitoon myös Pohjois-Karjalassa.

– Ennen hoitoon ohjausta ja setelin saamista täytyy julkisen sektorin hammaslääkärin tehdä potilaan tilanteesta hoidon tarpeen arvio, mikä lisää hoitoviivettä, Pippola huomauttaa.

– Osa asiakkaista jaksaa odottaa, mutta osalle odottaminen käy jo hyvinvoinnin ja terveyden päälle. Palveluseteleiden kattamissa kuluissa on lisäksi suurta vaihtelua valtakunnallisesti.

Jo koronapandemian aiheuttamat poikkeusolot ovat lisänneet jo aiemmin muodostunutta hoitovelkaa merkittävästi. Pippolan mukaan Kela-korvauksia nostamalla voitaisiin yksityissektorilla purkaa tehokkaasti terveyspalvelujen ruuhkaa ja hoitovelkaa.

– On huolestuttavaa, kuinka polarisoitunutta hyvinvointikeskustelu tällä hetkellä on. Paljon hedelmällisempää olisi keskustella siitä, kuinka julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyötä saataisiin sujuvoitettua, sillä sen kautta myös ihmisten hyvinvointi paranee. Sekä julkista että yksityistä puolta tarvitaan, Pippola toteaa.

Pippolaan mukaan moni hänen asiakkaistaan on sanonut suoraan yksityisellä hammaslääkärillä käymisen olevan tietoinen valinta.

– He eivät tahdo kuormittaa julkista terveydenhuoltoa. Tietenkin tässä asiassa herää myös kysymys julkisen puolen työntekijöiden jaksamisesta, mistä on muutenkin puhuttu paljon viime aikoina, Pippola sanoo.

 

 

// Juttua muokattu 2.12.2021 kello 8.20: Pippola ei ole kaupunginvaltuutettu, vaan kokoomuksen kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsen.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä