Julkaistu    |  Päivitetty 
Hanna-Mari Lappalainen

Kellunta vapauttaa stressistä ja kivuista – "Itselleen täytyy antaa lupa rentoutua täysin"

Anitta Hirvikankaan mukaan tunnin kellunta suolavesialtaassa voi vastata jopa kuuden tunnin lepoa.  Kuva: Hanna-Mari Lappalainen Anitta Hirvikankaan mukaan tunnin kellunta suolavesialtaassa voi vastata jopa kuuden tunnin lepoa. Kuva: Hanna-Mari Lappalainen

Suolavesialtaassa kelluminen rentouttaa lihakset ja kiihdyttää aineenvaihduntaa.

Rentoutuskellunta-altaat ovat Suomessa verrattain harvinaisia, vaikka kyseessä on yli viisikymmentä vuotta vanha hoitomenetelmä. Joensuusta kellunta-altaan voi löytää hyvinvointikeskus Animotionin tiloista Koulukadulta.
– Allas on ollut meillä jo vuodesta 2007 asti, mutta jostakin syystä monet luulevat tätä uudeksi jutuksi. Keksintö on peräisin Yhdysvalloista, jossa professori John C. Lilly rakensi kellunta-altaan tutkiakseen, muuttuuko aivojen tietoisuustila, kun ulkoiset ärsykkeet vähenevät minimiin, kertoo Animotionin yrittäjä Anitta Hirvikangas.
Kellunta-allas on suuri kannellinen allas, joka täytetään noin kahdellatuhannella litralla 34,8-asteista suolavettä, jossa ihminen kelluu luonnostaan.
Kellumisen rentouttava vaikutus perustuu painottomuuden tunteeseen, joka poistaa paineen lihaksista, luista ja nivelistä. Kun lihakset rentoutuvat, myös mahdolliset kivut ja jännitys lievenevät.
– Se parantaa myös verenkiertoa. Usein altaassa olija voi hetken aikaa rentouduttuaan huomata, että myös syke ja verenpaine laskevat, Hirvikangas kertoo.
Vedessä oleva suola on epsom-suolaa, joka muun muassa edistää soluhengitystä ja puhdistaa munuaisia.
– Suola on magnesiumsulfaattia, joka on orgaanisesti valmistettu suolayhdistelmä. Magnesiumiahan käytetään paljon sekä sisäisesti että ulkoisesti lihasten rentouttamiseksi.

Ennen kaikkea kellunta-altaan rentouttava vaikutus perustuu sen aiheuttamaan aistideprivaatioon: kun ihminen on suljetussa tilassa, jossa ei ole ylimääräisiä tunto-, ääni- tai näköärsykkeitä, myös aivot saavat lepoa ja mieli rentoutuu. Anitta Hirvikankaan mukaan aivojen sähkökäyrä hidastuu altaassa theta-tasolle, jossa aivot ovat tyypillisesti ennen nukahtamista.
– Kyse on siitä hetkestä, kun tietoisuus ympärillä tapahtuvista asioista sekä omista kivuista ja muista tuntemuksista katoaa. Moni myös nukahtaa altaassa, mikä on täysin turvallista. Siinä ei pääse vahingossa kääntymään mahalleen.
Rentoutuneessa tilassa elimistö alkaa tuottaa muun muassa beta-endorfiinia, joka lievittää kipua ja saa aikaan miellyttävän olon. Samalla stressiin ja masennukseen liittyvien hormonien määrä kehossa laskee. Tunnin kellunta voi vastata jopa kuuden tunnin lepoa.
– Theta-tilaan ei tarvitse pyrkiä, vaan se tulee luonnostaan. Itselleen täytyy vain antaa lupa rentoutua täysin, Hirvikangas opastaa.
Altaaseen mennessä kuunnellaan rauhoittavaa musiikkia, mikä auttaa Hirvikankaan mukaan asiakasta totuttelemaan uuteen ympäristöön. Vähitellen musiikki häivytetään pois.
– Jotkut haluavat kuunnella musiikkia koko ajan, minkä toki mahdollistamme myös. Musiikki on kuitenkin ulkoinen ääniärsyke, joka voi joillakin estää aivojen pääsemisen flow-tilaan. Ihmiset reagoivat siihen hyvin eri tavoin.

Rentoutuskelluntaa käytetään usein esimerkiksi stressin lievittämiseen sekä ahdistuksen ja unettomuuden hoitamiseen. Kellunnalla voidaan saada helpotusta myös moniin fyysisiin sairauksiin, kuten reumaan ja fibromyalgiaan.
– Silloin kelluntaa kannattaa ottaa sarjahoitona vähintään kolme kertaa. Kerralla mikään vaiva harvemmin tulee kuntoon, vaan sen hoitaminen vaatii toistoja, Hirvikangas muistuttaa.
Hirvikankaan mukaan kellunnan aiheuttama lähes meditatiivinen tila toimii usein apuna myös esimerkiksi taiteilijoille ja urheilijoille näiden valmistautuessa esiintymiseen tai kilpailuun.
Koska kellunta-allas on suljettu tila, voi joitakin pelottaa sinne meneminen. Anitta Hirvikankaan mukaan parasta ratkaisua mietitään aina tapauskohtaisesti asiakkaan kanssa.
– Jos asiakkaalla on suljetun paikan kammo, olemme kokeilleet laittaa rullatun pyyhkeen kannen väliin. Silloin asiakas näkee altaan ulkopuolelle, ja sieltä tulee hieman enemmän myös raitista ilmaa, mikä usein helpottaa pelkoa.
Kellunnalle voi myös olla joitakin esteitä: sen aineenvaihduntaa kiihdyttävän vaikutuksen vuoksi se ei sovi esimerkiksi munuaisten vajaatoiminnasta kärsiville, eikä sitä suositella myöskään raskaana oleville tai tasapaino-ongelmista kärsiville. Kellumaan ei myöskään kannata mennä, jos kehossa on suuria haavoja, sillä suolavesi saattaa kirvellä ikävästi.


Kommentti: Altaassa kokee leijuvansa

Suolavesiallas on suljettu tila, mikä äkkiseltään mietityttää hieman, vaikkei minulla suljetun paikan kammoa olekaan. Altaaseen menijälle kuitenkin näytetään tarkasti, kuinka altaan kansi toimii, ja asiakas myös avaa ja sulkee kannen itse, jotta vältytään lukituksi tulemisen tunteelta.

Kun olen sulkenut kannen perässäni, asetun varovasti selälleni ja asettelen niskatyynyn paikalleen. Rentouttava vaikutus alkaa lähes saman tien: aivot totuttelevat vain hetkisen omituiseen leijuvaan tunteeseen ja vihertävään valoon, minkä jälkeen hassu tunne alkaa lähes naurattaa. Allas onkin yllättävän tilava, ja mahdun heiluttelemaan käsiäni vapaasti ja liikuttelemaan itseäni hyvin puolelta toiselle.

Muutaman minuutin ajan altaaseen kantautuu rauhoittavaa akustista musiikkia, joka hiljenee vähitellen. Tämän jälkeen olen vain omissa ajatuksissani ilman ylimääräisiä näkö- tai ääniärsykkeitä. Kun raajat kelluvat vapaana ja lihakset rentoutuvat, alkaa ilman ja veden raja hävitä, enkä enää tunne raajojeni olemassaoloa. On pakko liikauttaa hieman jalkaa tarkistaakseni, että se on yhä siinä.

Altaasta voisi sammuttaa halutessaan myös valot, mutta sitä en uskaltaudu vielä tekemään. Sen sijaan suljen silmäni, jolloin aistideprivaatio vahvistuu entisestään. Kuulen sydämeni sykkeen vaimeana korvissani, mutta pian sekin sulautuu tyhjiömäiseen ympäristöön. On helppoa ymmärtää, kuinka moni nukahtaa altaassa kelluessaan.

Hanna-Mari Lappalainen

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä