Julkaistu    |  Päivitetty 
Sara Korppila

Lukivaikeus vaatii työelämässä avoimuutta

Joensuun seudun erilaisten oppijoiden apuvälineasiantuntija Satu Niiranen näyttää mallia, miten työtilan ääni- ja näköärsykkeitä voi vaimentaa vastamelukuulokeilla sekä liikuteltavalla pöytäsermillä. Kuva: Sara Korppila Joensuun seudun erilaisten oppijoiden apuvälineasiantuntija Satu Niiranen näyttää mallia, miten työtilan ääni- ja näköärsykkeitä voi vaimentaa vastamelukuulokeilla sekä liikuteltavalla pöytäsermillä. Kuva: Sara Korppila

Kirjaimet hyppivät silmissä, numerot vaihtavat paikkaa, sähköpostien sekä raporttien kirjoittaminen tuntuu hitaalta. Pitkittyneen työpäivän jälkeen olo on kuormittunut ja lähimuisti pätkii.

Tämänkaltaisia haasteita saattaa tulla vastaan työelämässä ihmiselle, jolla on lukivaikeus. Lukivaikeuden arvioidaan koskevan 5–10 prosenttia työikäisistä, mutta lukivaikeudesta työelämässä puhutaan vielä vähän.

– Lukivaikeus liitetään usein lapsuuteen ja kouluun, vaikka se on koko elämänkaaren mukana kulkeva ominaisuus. Lukivaikeudesta ei pääse koskaan täysin eroon, mutta oikeanlaisilla tukitoimilla sen vaikutukset voivat lieventyä. Siksi lukivaikeuden tunnistaminen olisi todella tärkeää, sanoo Joensuun seudun erilaisten oppijoiden apuvälineasiantuntija Satu Niiranen.

Niirasella lukivaikeus todettiin alakoulussa, jossa hän sai tarvitsemaansa tukea äidinkielen erityisopetuksesta. Peruskoulun jälkeen tilanne kuitenkin muuttui.

– Olin lapsesta asti kompensoinut lukivaikeuttani ylisuorittamisella, eli saatoin tehdä läksyjä kellon ympäri. Yliopistossa keinot eivät enää riittäneet, vaan minun tuli löytää sopivia apuvälineitä ja -tekniikoita opiskelun tueksi. Kävin lukitestissä tuolloin uudelleen, hän kertoo.

 

Lasten ja nuorten lukivaikeus tunnistetaan koulussa yleensä hyvin, mutta aikuisilla tilanne on toinen. Lukitestiin on vaikea päästä, eikä lähetteen saaminen esimerkiksi terveystarkastuksen kautta ole itsestäänselvyys.

– Joillakin paikkakunnilla erityisopettajat tekevät lukitestejä työnsä ohessa, mutta testin hinta voi olla korkea. Aikuisten lukivaikeuden toteamiseen liittyvistä ongelmista ei edelleenkään julkisuudessa puhuta tarpeeksi, Satu Niiranen sanoo.

Tunnistamaton lukivaikeus voi aiheuttaa työelämässä monenlaisia ongelmia ja vaikuttaa merkittävästi työssä jaksamiseen. Työpäivät voivat esimerkiksi pitkittyä ja työt kasaantua, jos lukemista ja kirjoittamista vaativiin tehtäviin kuluu paljon aikaa.

– Työpäivän jälkeen olo voi olla väsynyt ja ärtynyt, koska stressi ja paine työtehtävistä aiheuttavat ylikuormittumista. Pahimmillaan työ voi alkaa tuntua epämieluisalta, ja se voi johtaa jopa työuupumukseen. Kyseessä ei ole mitätön asia, Niiranen kertoo.

 

Vaikka oma lukivaikeus olisikin tiedossa, voi siitä kertominen työpaikalla silti jännittää tai jopa pelottaa. Siksi lukivaikeutta saatetaan peitellä tai siitä johtuvat virheet kuitata huumorilla.

– Työssä ei välttämättä tartuta lukemista ja kirjoittamista vaativiin tehtäviin, vaan tarjoudutaan tekemään muuta. Vältteleminen on kuitenkin vaikeaa, sillä nykyisin niin moni työ vaatii näitä taitoja, olipa kyse somepostauksen tai kokousmuistiinpanojen tekemisestä, Satu Niiranen kertoo.

Omasta lukivaikeudestaan Niiranen on nykyisin avoin, ja työpaikalla hänen lukivaikeudestaan tietävät kollegat sekä ohjattavat asiakkaat. Myös nuorempana opettajantöitä tehdessään Niiranen kertoi lukivaikeudestaan oppilailleen.

– Ajattelen, että on hyvä näyttää myönteistä esimerkkiä ja osoittaa, että lukivaikeus voi olla ihan kenellä tahansa. Haluan osaltani myös näyttää, ettei lukivaikeus ole este minkäänlaisille opinnoille, työuralle tai -tehtävälle, hän sanoo.

 

Työelämään Satu Niiranen toivoo lukivaikeuden suhteen avoimuutta ja joustavuutta.

– Jokaisen tulisi voida kertoa työpaikalla lukivaikeudestaan turvallisin mielin. Jos vastapuoli suhtautuu asiaan negatiivisesti, kertoo se mielestäni tiedonpuutteesta sekä siitä, ettei lukivaikeuden tuomia myönteisiä puolia ymmärretä. Näitä voivat olla esimerkiksi luova ratkaisukyky, verbaalinen lahjakkuus ja sinnikkyys, Niiranen pohtii.

Lukivaikeudesta kertominen hyödyttää työpaikalla niin työntekijää kuin -antajaakin.

– Esihenkilölle voi esimerkiksi kuvailla, miten oma lukivaikeus näkyy ja vaikuttaa työhön. Jos jo tietää itselleen hyödyllisiä apukeinoja, kannattaa ehdottaa niitä. Ihanteellisinta olisi, että työntekijä ja esihenkilö neuvottelevat yhdessä sopivista työtavoista ja apuvälineistä niin, että työntekijä pystyy suoriutumaan töistään parhaalla mahdollisella tavalla, Niiranen sanoo.

Kansainvälistä lukivaikeuden teemaviikkoa vietetään 4.–10.10.2021. Viikon teemana on lukivaikeus ja työhyvinvointi.


Lukivaikeuden tueksi työpaikalla

- Digitaaliset sanelu- ja ääneenlukuohjelmat esimerkiksi sähköpostia ja tekstinkäsittelyä varten.
- Erilaiset muistiinpanotavat kuten sähköinen kalenteri, post it -laput, värikoodit eri työtehtäville, kännykän hälytykset.
- Työtehtävien etukäteen suunnittelu ja aikataulutus.
- Vastamelukuulokkeet ja liikuteltavat sermit ääni- ja näköärsykkeiden minimoimiseksi.
- Oman työn tauotus.
- Keskittymistä voivat auttaa sylipainopeitto, keinuva istuintyyny, hypisteltävät ketjut sekä puristelupallot.
- Lukikalvot ja -viivaimet.
Nettisivujen luettavuutta voi parantaa selaimeen asennettavilla mainostenesto-ohjelmilla sekä laajennuksilla, jotka suodattavat pois keskittymistä häiritsevät asiat ja selkeyttävät sivunäkymää. 

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä