Julkaistu    |  Päivitetty 
Aimo Salonen

Sydänkäpynen on kuin ympäristönsä

Vanhaa meijerirakennusta Anne Vänskä sanoo sydänkäpysekseen. Huomaa kauniisti kaartuvat ikkunat. Kuva: Aimo Salonen Vanhaa meijerirakennusta Anne Vänskä sanoo sydänkäpysekseen. Huomaa kauniisti kaartuvat ikkunat. Kuva: Aimo Salonen

Liperi: Anne Vänskä haluaa kaavoitettavalle alueelle monimuotoisuutta, joka nostaa kirkonkylän vetovoimaa.

Kuvauspaikka on itsestään selvä: vanhan meijerin, Anne Vänskän sydänkäpysen, seinustaa parempaa paikkaa ei tämän jutun kannalta voi olla.

– Nuo kaarevat ikkunat ovat kauniit, Vänskä sanoo.

Kieltämättä. Tästähän saisi vaikka hotellin.

– Niin saisi, Vänskä myöntää.

No tuleeko tästä hotelli?

– Ei. Ei me tälle alueelle hotellia suunnitella, majoitusta kylläkin.

 

Myllyn alueesta puhutaan – siitä, jonne Vänskä on jo pitkään visioinut asioita, joista hän ei halua puhua yksityiskohtaisesti vieläkään. Pian alkavat asiat täsmentyä, sillä kunta käynnisti Aavakax Oy:n aloitteesta osayleiskaavan ja asemakaavan muutokset, jotka sallivat alueen kehittämisen asumiseen sekä matkailu-, majoitus-, liike- ja toimistokäyttöön.

– Kaavoitusprosessiin kuuluu kuntalaisten ja osallisten kuulemisia, ja sieltä voi tulla tosi hyviä ajatuksia. Emme ole halunneet vielä tässä vaiheessa tuoda julkisuuteen omia näkemyksiämme, koska se ehkä rajoittaisi liikaa muiden mielipiteitä, Vänskä sanoo.

”Me” sisältää Vänskän, Aavakax Oy:n hallituksen puheenjohtajan, lisäksi yhtiön toimitusjohtajan Jukka-Pekka Kärjen sekä hallituksen jäsenen Annamari Kärjen.

– Sain yhtiöön mukaan osakkaat, joilla on omat vahvuutensa. Hyvän yhteisen sävelen olemme löytäneet.

Vänskän puheissa esiintyy usein sana monimuotoisuus.

Vanhaan meijerirakennukseen hän haluaa monenlaisia toimijoita, sellaisiakin, jotka mahdollistavat kenen tahansa tutustumisen rakennukseen myös sisäpuolelta. Sama koskee koko 2,6 hehtaarin kokoista aluetta, jolle tavoitellaan ympärivuotista asumista, matkailua ja työpaikkoja.

– Haaveissani on semmoinen monimuotoisuus, että täällä asuu erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, Vänskä paljastaa.

– Kuka ikinä tänne rakentaakaan meidän lisäksemme, kaavoituksella voidaan tekemistä rajata niin, että tämän alueen henki säilyy.

Henkeä on ollut luomassa muun muassa teollisuus, jota alueella on ollut vuodesta 1906 saakka. Liperiläistä identiteettiä muokannut mylly paloi, mutta voiko sen mainetta hyödyntää uutta rakennettaessa?

– Alueen tarinoissa se tulee säilymään ja nimistössä. Tämä on kuhissut elämää ja tarinoita, ja niin sen pitää olla tulevaisuudessakin, Vänskä vastaa.

 

Vänskän mukaan on itsestään selvää, että Liperin kirkonkylän painoarvo nousee, jos visiot toteutuvat.

Takavuosina Joensuun seudulla tehtiin selvitystä kuntien yhdistymisistä ja vanhan emäpitäjän itsenäisyyskin kyseenalaistettiin. Joensuun lähiönä pidetyn Ylämyllyn painoarvo päätien varressa nousi ja kirkonkylästä puhuttiin syrjään jäävänä, hiljalleen näivettyvänä paikkana.

Vänskä muistuttaa kirkonkylän keskeisestä sijainnista.

– Eihän näin merkityksellisiä paikkoja ole paljon kuin Liperin kirkonkylä. Ollaan Saimaan rannalla ja lähellä Joensuun keskustaa. Kirkonkylälle saakka saa ajaa kahdeksaakymppiä, Vänskä huomauttaa.

– Emme houkuttele pelkästään liperiläisiä ja pohjoiskarjalaisia, vaan tavoittelemme asujia paljon kauempaa.

 

Alkukesällä 2022 kaavat saattavat tulla jo Liperin kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Mikäli ne menevät läpi, pitää katsoa vielä valitusaika, ennen kuin kaavat saavat lainvoiman.

Kuinka malttamaton on odottavan olo? Vänskä nauraa.

– Kaikki, jotka minut tuntee, tietää, että mieluumminhan minä tekisin asioita vähän rimpsakammin. Onhan tämä semmoinen prosessi, jossa Anne oppii vähän pitkämielisyyttä.

Ilmestyvätkö koneet siis paikalle heti lainvoimaisuuden ensimmäisenä päivänä?

– Kyllä sinne varmaan jotain konetta ilmestyy suurin piirtein siltä istumalta. Kyllä ne ensimmäiset stepit lähtee käyntiin heti, Vänskä kertoo.

– Tässähän on kiinni myös isot rahat, ja kyllä investoritkin haluaisivat pääomalleen tuottoa äkkiä eli malttamattomina odotetaan, että pitäisi päästä konkreettisiin toimenpiteisiin.


 

Myllypuoti nostaa tehostetusti lähituottajia

Mylly paloi mutta puoti jäi. Myllypuotia pyörittävän Aito Tavara Oy:n toimitusjohtaja Anne Vänskä sanoo, että yritys on lähtenyt nyt kaivelemaan lähituottajia oikein kunnolla ja nostamaan tietoisuutta paikallisista toimijoista ja toimittajista.


Yksittäisten asiakkaiden lisäksi puoti haluaa havahduttaa maakunnan yritykset alueen omaan osaamiseen.

– Pohjoiskarjalaiset yritykset voisivat hyödyntää liikelahjoissaan nykyistä enemmän lähituotteita, Vänskä sanoo ja alkaa luetella täkäläisiä erikoisuuksia, joita kelpaa viedä maailmalle: monenlaiset hunajat, Pielisen Kalan luonnonkalasäilykkeet, juomat, artesaaniluokan puutyöt.

– Nythän meiltä on tulossa Myllypuodin omat maustesuolat ja -sokerit, joihin on kerätty yrttejä.

Myllypuodin myymälävastaava Katja Nissinen kertoo, että tuotekehittelijänä on ollut Riveriassa luonnontuotejalostajaksi opiskeleva Kirsi Timonen.

– Tuolla se on pitkin puskia kulkenut koko kesän. Tässä tänään jälkiruokana olevassa kakussa esimerkiksi on hänen keräämänsä yrtit, keittolounastaan nauttiva Nissinen paljastaa.

Syksyllä markkinoille tuleviin uutuuksiin kuuluu muun muassa lahjapakkauksissa myytävät siitepölyrakeet.

– Sehän on ihan superfoodia tämä mehiläisen siitepöly, Nissinen kehuu.

 

Lähituottajat ovat pääosin Liperissä ja muualla Joensuun seudulla toimivia, ja laajemmaltakin maakunnasta tavaraa tulee. Kauneudenhoitotuotteita ja luonnonkosmetiikkaa, joita ei omalta alueelta saa, tulee myös muualta Suomesta.

Toisaalta esimerkiksi Pielisen Kalan jalosteet ovat lyöneet läpi jo niin, että ne pääsivät välillä loppumaan kauppojen hyllyiltä. Mikä on liperiläisen Myllypuodin rooli kokonaisuudessa?

– Lähituotemyymälän myyntityöllä on oma merkityksensä. Meillä löytyy tausta niille tuotteille, Vänskä sanoo.

– Isossa marketissa kun katselee hyllyjä, se tonnikalapurkki lähtee mukaan helpommin. Puodille tulevat ihmiset ovat paljon vastaanottavaisempia.

Mutta löytävätkö ihmiset puodille? Karjalan Heilikin joutui sompailemaan tavallista tarkemmin, ennen kuin oikea nurkka löytyi myllyalueelta.

– Pitäähän meidän tietysti katsoa peiliin. Opasteita pitäisi olla jo Kuopiontieltä asti, ja myös Heinäveden suunnalla niitä pitäisi olla. Siinä on aina oma prosessinsa, kun luvat pitää hakea Pirkanmaan elyltä, Vänskä pohtii.


Liperi: Kirkonkylä

- Koko kunnan asukasluku vuonna 2020 oli 11 997 ja kirkonkylän noin 2000. Viime vuosina kirkonkylän asukasluku on ollut lievässä laskussa. Ylämylly on ohittanut asukasluvussa kirkonkylän, joka on nyt kunnan toiseksi suurin taajama, kolmantena on Viinijärvi.
- Kirkonkylällä on kunnanvirasto, päiväkoti, alakoulu, Nopsakin lähiliikunta-alue ja senioripuisto, leikkikenttiä, koulukeskuksen urheilukentät ja Liperin paloasema.
- Yksityisiin palveluihin kuuluvat muun muassa S- ja K-ryhmien ruokakaupat, kukkakauppa, puutarha-alan yrittäjiä, apteekki, Tokmanni, kirjasto, Alko, kuntosali, hieroja, kirpparitoimintaa, Liperin kirkko, Tähkä-museo, Rantamakasiini, Myllypuoti, Kahvila-konditoria Mocca, St1, Grilli-kahvio Sisu ja paikallislehti Kotiseutu-uutisten toimitus.
- Myllyn seudun kaavauudistuksen lisäksi vireillä on muun muassa Kirkkolahden kehittämishanke ja alkamassa on kirkonkylän lähiliikunta-alueiden kehittäminen.
- Liperi on vanha emäpitäjä. Luterilainen seurakunta on perustettu vuonna 1630, ja alueella on myös pitkät ortodoksiset perinteet. Vuonna 1845 Liperiin perustettiin Suomen ensimmäinen suomenkielinen pitäjänkirjasto. Liperin kunta on perustettu vuonna 1875.

Kommentoi

Hae Heilistä

Hae Heilistä